Museovirasto

 PERUSHAKU

kohteet maakunnittain
 

KARTTAHAKU

maakuntakartta Lappi Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Pohjois-Karjala Etelä-Karjala Pohjanmaa Pohjois-Savo Etelä-Savo Kymenlaakso Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Päijät-Häme Uusimaa - itä Kanta-Häme Uusimaa - länsi Pirkanmaa Satakunta Varsinais-Suomi
Turku Varsinais-Suomi

Sirkkalan kasarmit

Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Sirkkalan kasarmit
Kuvaus
Sirkkalan kasarmialue on maamme vanhimpia pääpiirteiltään säilyneitä kaupunkikasarmialueita Helsingin Kaartin kasarmin ja Katajanokan Merikasarmin ohella. Turun krenatööritarkkampujapataljoonan kaupunkikasarmi on sijoittunut perustamisvaiheessaan 1846 entiseen Turun kaupungin vaivaistaloon.

Kurjenkaivonkentälle 1840-luvulta eteenpäin muodostuneen kasarmialueen nykyinen rakennuskanta käsittää joukon kivisiä sotilasrakennuksia. Entinen vaivaistalo on kolmikerroksisen ja ulkoasultaan yksinkertaisen klassistisen kivirakennus. Päävartio sijaitsee Kaivokadun portin vieressä. Päävartion pääjulkisivussa ulkoasua hallitsee rakennustyypille ominainen arkadi päätykolmioineen. Alueella sijaitseva sotilassairaala 1840-luvulta on kaksikerroksinen tiilirakennus.

Kaivokadun varrella on 1870-luvulla rakennettu kolmikerroksinen kasarmirakennus, joka arkkitehtuurinsa puolesta liittyy aikansa kasarmirakentamisen kehitykseen ja kansainvälisten arkkitehtuurivirtausten vaikutuspiiriin.
 
Historia
Suomen sotaväen krenatööritarkk´ampujapataljoona perustettiin 1846. Se sijoitettiin Turkuun; kaupunginarkkitehti P.J. Gylichin suunnittelemaan ja vuoden 1834 vaiheilla valmistuneeseen kaupungin entiseen vaivaistaloon Kurjenkaivonkentän laidalla Kerttulinmäen ja ruutukaava-alueen välillä. Maastonmuodoltaan mäkinen paikka oli osoitettu rakentamattomaksi alueeksi Turun kaupunkipaloa seuranneessa arkkitehti C.L. Engelin laatimassa asemakaavassa 1828.

Kruunulle myydyn vaivaistalon muuttaminen kasarmiksi suunniteltiin 1846 Intendentinkonttorissa. Näkyvimpiä muutoksia oli porrashuone-ulokkeiden lisääminen pihasivustan reunoille. Sirkkalan kasarmialueen perustamisvaiheessa eli 150-paikkaisen vaivaistalon sotilasmajoitukseen muuttamisen yhteydessä rakennettiin myös tiilinen päävartio. Sotilassairaala rakennettiin 1840-luvun lopulla.

Krenatööritarkk´ampujapataljoona poistui Sirkkalan kasarmista ja Turusta 1857 ja suomalainen sotaväki vaihtui kasarmilla venäläiseksi 1860-luvulla. Venäläinen vaihe jatkui 1900-luvun alkuun ja Suomen itsenäistymiseen. Tärkein lisä alueen rakennuskantaan tuona aikana oli kolmikerroksinen majoitusrakennus, joka nousi 1870-luvun jälkipuolella Kaivokadun varrelle päävahdin viereen. Arkkitehtuurisuunnitelma oli laadittu Yleisten rakennusten ylihallituksessa 1875 Axel Hampus Dalströmin johdolla.

Sotilasmajoitus kasarmialueella lakkasi 1900-luvun jälkipuolella ja rakennuskantaa sovitettiin esikunta- ja sairaalakäyttöön. Turun ja Porin sotilasläänin esikunnan käytössä Sirkkalan kasarmialue oli 1990-luvulle ja 2000-luvun alussa alueen kaikki kivitalot tulevat korjattuina Turun yliopiston laitoskäyttöön.
 
Lisätietoa
Harri Kalpa - Pentti Koivikko, Muuttuva kaupunki. Turku eilen ja tänään II, Tarkk’ampujien kasarmi; Muuttuva kaupunki. Turku eilen ja tänään III, Sirkkalan kasarmi. Turku 1976.

Oscar Nikula, Turun kaupungin historia 1809-1856. Turku 1972.

Seija Linnanmäki - Jarkko Sinisalo, Turun entisen Sirkkalan kasarmialueen rakennussuojelulliset tavoitteet. Painamaton muistio. Museovirasto, Rakennushistorian osasto 1.4.2004.
 
kohteeseen sisältyy:  kasarmi; oppilaitos;
ympäristön nykyluonne:  kaupunki;
 
Sirkkalan kasarmin piha-alue, taustalla päävartio. Anne Mäkinen 1993
Sirkkalan kasarmin piha-alue, taustalla päävartio. Anne Mäkinen 1993.
Sirkkalan kasarmialuetta. Pekka Lehtinen 2005
Sirkkalan kasarmialuetta. Pekka Lehtinen 2005.
Sirkkalan kasarmialuetta. Pekka Lehtinen 2005
Sirkkalan kasarmialuetta. Pekka Lehtinen 2005.
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
palaute kohdetiedoista
sivun alkuun
 


© Museovirasto 2009