 |
|
KARTTAHAKU |
|
| Hämeenlinna | Kanta-Häme | |
Suomen kasarmit |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Suomen kasarmit | ||
| Kuvaus | ||
| Hämeenlinnan Suomen kasarmit on kansallisen asevelvollisen sotaväen käyttöön 1880-luvulla perustettu ja 1910-luvulla tuntuvasti täydennetty kaupunkikasarmi, joka muistuttaa Hämeenlinnan mittavista vaiheista tärkeänä sotilaskeskuksena ja läänin pääkaupunkina.
Suomen kasarmit sijaitsevat Hämeenlinnan keskustan länsipuolella, Turkuun johtavan vanhan maantien varressa. Kasarmialueen rakennuskanta käsittää kaksi ikäkerrostumaa, joista vanhemman muodostaa tarkka-ampujapataljoonan 1882-83 valmistuneesta rakennuskannasta säilyneet rakennukset. Tästä vaiheesta on säilynyt ehjänä kokonaisuutena päällystön puisten asuinrakennusten rivi alueen itälaidalla. Puurakenteisista miehistörakennuksista on säilynyt yksi. Toinen vaihe käsittää useita venäläisen vaiheen puhtaaksimuurattuja tiilirakennuksia, joukossa mm. komea upseerikerhon talo ja muutama suuri kolmikerroksinen, tiilirakenteinen majoitusrakennus keskuspihan laidalla. |
||
| Historia | ||
| Suomen sodan päätyttyä venäläiset ryhtyivät järjestämään Suomen suurruhtinaskunnan puolustusta erityisesti vanhoissa varuskuntakaupungeissa.
Nykyisten Suomen kasarmien paikalle rakennettiin 1800-luvun alkupuolella maalinnoituslaite, redutti, jonka tehtävänä oli suojata tärkeäksi koettua Turuntien liikennettä. Rakenne jäi myöhemmin pois käytöstä ja viimeisetkin jäljetkin siitä hävisivät 1880-luvulla kasarmeja rakennettaessa. Hämeenlinnan tarkka-ampujapataljoonan kasarmialueen sijoituspaikka ratkaistiin 1882, minkä jälkeen kasarmit rakennettiin 1882-1883. Suunnittelutyöstä vastasi pääasiassa arkkitehti August Boman. Rakennuksia oli kolmisenkymmentä, joukossa mm. neljä U:n muotoista komppaniarakennusta keskuspihan ympärillä ja pataljoonan komentajan ja komppanianpäälliköiden asuintalot itään suuntautuvana rakennusrivinä. Kansallisen sotaväen lakkauttamisen jälkeen kasarmialue tuli seuraavana vuonna, 1902, venäläisen sotaväen käyttöön. Kasarmialueen rakennuskantaa täydennettiin ja uusittiin 1910-luvun alussa. Suomen itsenäistymisen jälkeen Suomen kasarmit jatkoivat sotilaskäytössä. Lisärakentamisen sijasta alueen kehittäminen on perustunut historiallisen rakennuskannan korjaamiseen. |
||
| Lisätietoa | ||
| G. Gadolin, Den finska militärens kasernetablissement och dess ekonomi åren 1881-1901, Finska militären 1881-1901. Helsingfors 1901.
Den Finska Militären. Suomen sotalaitos. Stockholm 1902. Akseli Salokannel, Välähdyksiä 7:nnen Hämeen Tarkk´ampujapataljoonan alkuvaiheilta, Hämeenlinna. Hämeenlinna-Seuran julkaisu n:o 6, 1956. Y. S. Koskimies, Hämeenlinnan kaupungin historia 1875-1944, Hämeenlinna 1966. K. Rantanen, Hämeenlinna varuskuntakaupunkina vv. 1918-1970 ja joukko-osastot v:een 1970". Hämeen Jääkäri, syyskuu 1970. Pekka Laine, Linnan kasarmi - Suomen kasarmi. Hämeenlinnan varuskunnan rakennushistoriaa, 1977. Pekka Laine, Tarkk´ampujapataljoonien puukasarmit 1881, painamaton käsikirjoitus 1985. J. E. O. Screen, Suomen sotaväki 1881-1901,.Sotahistoriallinen Aikakauskirja 14 (1995). Pikkutori, Suomen kasarmit ja vanha hautausmaa asemakaavoitus, rakennushistoria ja kaupunkikuva Tmi Lauri Putkonen, raportti 16.5.2007. |
||
| kohteeseen sisältyy: kasarmi; | ||
| ympäristön nykyluonne: kaupunki; | ||
Suomen kasarmit. Wiki Loves Monuments, CC BY-SA 4.0 Jaakko Virtanen 2016. |
Suomen kasarmien kanslia- ja kerhorakennus. Ulla-Riitta Kauppi 2002. |
Suomen kasarmit. Ulla-Riitta Kauppi 2002. |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
PERUSHAKU