 |
|
KARTTAHAKU |
|
| Riihimäki | Kanta-Häme | |
Riihimäen kasarmialue |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Riihimäen kasarmialue | ||
| Kuvaus | ||
| Riihimäen kasarmialue on merkittävimpiä 1910-luvulla rakennettuja varuskuntiamme, jota luonnehtii erityisesti topografisesti omaleimainen sijoittelu. Varuskunta-alueen rakennuskanta on valmistunut pääasiassa kahdessa vaiheessa, ensin venäläisten toimesta 1910-luvulla ja suomalaisten täydennysrakentamisvaiheessa 1950-luvulla.
Sotilaskäytössä pysynyt kasarmialue sijaitsee kaupungin keskustasta koilliseen. Rakennukset on ryhmitelty harjulle niin, että kasarmialue on hyvin pitkä ja kapea. Perustamisvaiheen rakennuskanta - miehistön majoistusrakennukset ja päällystön asuintalot sekä mm. upseerikerho, sairaala, kirkko ja lukuisat varastot ja tallit - on pääosin säilynyt ja käsittää puolensataa rakennusta, kaikki tiiltä ja ulkoasultaan puhtaaksimuurattuja. Kasarmialueen yleisilme on säilynyt entisellään huolimatta rakennuksissa tehdyistä muutoksista ja alueen lisärakentamisesta. |
||
| Historia | ||
| Venäjän keisarikunnan 1900-luvun alkupuolella tekemillä joukkojenkeskityksillä Etelä-Suomeen varauduttiin torjumaan Saksan maihinnousuyritykset ja mm. turvaamaan rautatieyhteydet viime kädessä Pietarin pohjoisen sivustan varmistamiseksi. Yksi tällöin alkunsa saaneista kasarmialueista rakennettiin Riihimäelle.
Varuskuntapaikkakunta Riihimäestä tuli 1909, jolloin ensimmäinen sotilasosasto siirrettiin Riihimäen asemakylään. Maa-alue kasarmia varten pakkolunastettiin 1910. Rakennustyöt käynnistyivät Venäjän sotaministeriön tyyppipiirustusten mukaan vielä samana vuonna ja jatkuivat neljättä vuotta. Alueelle majoitettiin ensiksi 10. Suomenmaalainen tarkkampujarykmentti. Kevään 1918 sisällissotatapahtumien ja niitä seuranneen vankileirivaiheen jälkeen kasarmialue vakiintui 1919 uudelleen sotilaskäyttöön. Venäläisen sotilaskirkon rakennustyöt alkoivat 1913 ja rakennus valmistui seuraavana vuonna. Suomalaisten aikana rakennusta käytettiin mm. ammusvarastona. Rakennus kunnostettiin ja vihittiin 1960 Riihimäen luterilaisen seurakunnan käyttöön. Suomalaisena pääkäyttäjänä oli 1920-luvun alusta 1930-luvun lopulle Kenttätykistörykmentti 3. Nykyisen kaltainen viestivaruskunnan olemus kasarmialueella on ollut 1950-luvun lopulta, jolloin punatiilisten kasarmien reuna-alueille rakennettiin puolustusministeriön ja arkkitehti Heidi Vähäkallio-Hirvelän suunnittelemia kasarmi- ja asuinrakennuksia mm. viestikoulu, sähkötekninen koulu ja kantahenkilökunnan asuinrakennuksia. |
||
| Lisätietoa | ||
| A. Hurme, Kenttätykistörykmentti 3:n vaiheita 1918-1938, Riihimäki 1938.
Aili ja Lauri Palva, Seurakuntaelämää Riihimäellä, Hämeenlinna 1962. Jouko Hoffrén, Riihimäen historia, Riihimäki 1979. Jari Lehtoväre, Riihimäen varuskunnan historia 1909 - 1939, Riihimäki 2001. |
||
| kohteeseen sisältyy: kasarmi; kirkko; museo; | ||
| ympäristön nykyluonne: kaupunki; | ||
Riihimäen kasarmirakennuksia. Ulla-Riitta Kauppi 2002. |
Entinen venäläinen upseerikerho, nykyinen viestimuseo. Ulla-Riitta Kauppi 2002. |
Riihimäen kasarmialueen kirkko. Ulla-Riitta Kauppi 2002. |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
PERUSHAKU