 |
|
KARTTAHAKU |
|
| Lahti | Päijät-Häme | |
Hennalan kasarmit |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Hennalan kasarmit | ||
| Kuvaus | ||
| Hennalan kasarmialue on merkittävimpiä ja parhaiten säilyneitä 1910-luvulla syntyneitä kasarmialueitamme, jonka nykyilmettä leimaa historiallisen ja uudemman rakennuskannan rinnakkainelo.
Hennalan kasarmialue sijaitsee Lahden kaupungin keskustan eteläpuolella Helsinkiin johtavan maantien varressa. Alueen keskeinen rakennuskanta muodostuu 1910-luvulla rakennetuista kolmikerroksista venäläisaikaisista punatiilikasarmeista ja niihin liittyvistä talousrakennuksista. Rakennuksiin liittyvässä puistomaisessa ympäristössä on nurmikenttiä, puuistutuksia ja puistokäytäviä. 1910-luvun kasarmit ovat samaa venäläistä rautateiden varsille rakennettua kasarmiarkkitehtuuria kuin Riihimäen kasarmit, Dragsvikin kasarmit Raaseporissa ja Linnan kasarmit Hämeenlinnassa. Hennalan kasarmialueen asemakaavallinen jäsentely poikkeaa vastaavien kasarmien tyypillisestä ruutukaavaperinteestä. Kokonaisuuteen kuuluu mm. kaksi suurta miehistömajoitusrakennusta, upseeriston ja aliupseeriston asuinalue, laaja kirjo varasto- ja työhuonerakennuksia, sairaala, ruokala, upseerikerho ja aluetta hallitsevalle mäelle kasarmin kruunuksi sovitettu entinen sotilaskirkko, joka on muutettu itsenäisyyden aikana sotilaskodiksi. Lisärakentamisesta huolimatta venäläisaikainen puhtaaksimuurattu tiiliarkkitehtuuri hallitsee kasarmialueen näkymiä. Venäjän ja Suomen varuskuntana toimimisen lisäksi Hennalan kasarmilla on historiallista merkittävyyttä yhtenä vuoden 1918 sisällissodan punavankileirinä. |
||
| Historia | ||
| Venäjä toimeenpani ensimmäisen maailmansodan kynnyksellä 1910-luvulla koko keisarikuntaan ulottuvan sotilasrakennushankkeen, joka käsitti sekä varuskuntia että linnoituksia. Joukkojen keskityksillä Etelä-Suomeen varauduttiin torjumaan maihinnousuyrityksiä ja mm. turvaamaan rautatieyhteyksiä Pietarin pohjoisen sivustan varmistamiseksi. Hankkeen tuloksena Suomeen valmistui kymmenkunta ns. punatiilikasarmialuetta ja meri- ja maalinnoitusketju.
Maa-alue perustettavaa kasarmialuetta varten ostettiin silloisen Hollolan pitäjän Lahden kylästä 1910. Päärakennusvaihe oli vuosina 1911-1913. Tyypillinen punatiilikasarmialue jäsennettiin toiminnallisesti osa-alueisiin maastoa taitavasti hyväksikäyttäen. Venäläiset joukot poistuivat Hennalasta 1918 alkuun mennessä. Vuoden 1918 sotatapahtumissa Hennala oli ensin taistelutantereena, sitten vankileirinä 1918-1919. Hennala tuli uudelleen kasarmiksi 1920. Rakennuksiin tuolloin sijoitettu Tampereen rykmentti pysyi kasarmialueen pääjoukkona lokakuuhun 1939 asti, jolloin rykmentti siirtyi suojajoukkona Karjalan kannakselle. Rykmentin aikana rakennettiin varuskunta-alueelle huoltotiloja ja puisto käytävineen. Rakennustoiminnan päämuisto alueella on arkkitehti Carolus Lindbergin 1924 ortodoksista sotilaskirkosta muokkaama sotilaskotirakennus. 1950-luvulla suuria kasarmirakennuksia korjattiin perusteellisesti ja samalla rakennettiin asuintaloja kantahenkilökunnalle. 1960-luvun lopulla ja 1970-luvun alussa venäläisten upseeriasuintalojen alueelle, nykyisen Hennalankadun puolelle, lisättiin kaksi asuinkerrostaloa. Suurehkot uudisrakennukset kasarmialuetta hallitsevan Kirkonmäen länsipuolella muuttivat kasarmialueen keskusosien ilmettä: sotilassairaalan laajennus (1964), ruokala-urheilutalo (1973) ja kurssikeskus (1978). Kasarmialueella toimii 1983 avattu sotilaslääketieteen museo sekä 2004 käynnistynyt sotilasmusiikkimuseo. |
||
| Lisätietoa | ||
| Tampereen rykmentti. Historiallinen katsaus Tampereen rykmentin vaiheisiin vv. 1918-1928. 10-vuotismuistojulkaisu. Lahti 1928.
Tampereen rykmentti 1918-1938. 20-vuotisjulkaisu. Lahti 1938. Aimo Halila, Lahden historia, Lahti 1958. Aili Oja, Lahden Sotilaskotiyhdistys 1920-1970. Lahti 1970. Helena Peippo, "Hennalan varuskunta ja Lahden kaupunki 1920- ja 1930-luvulla", teoksessa: Jussi T. Lappalainen (toim.), Kasarmin aidan kahden puolen. Kaksisataa vuotta suomalaista varuskuntayhteisöä, Historiallinen Arkisto 101, Helsinki 1993. Sirpa Haila, Venäläinen rationaalisuus: 1910-luvun kasarmiarkkitehtuuri sosiaalisena käytäntönä. Helsinki 1996. Riitta Niskanen (toim.), Selvitys Lahden kulttuurihistoriallisesti arvokkaista kohteista. Lahden kaupunginmuseo 2000. Puolustushallinnon rakennuslaitos. Lahden varuskunta. Maankäyttö- ja maisemasuunnitelma, Selvitys Lahden varuskunnan rakennuskannasta 1.12.2004. Henrik Wager, Päijät-Hämeen rakennettu kulttuuriympäristö. Päijät-Hämeen liitto 2006. |
||
| kohteeseen sisältyy: asuinkerrostalo; hautausmaa; kasarmi; | ||
| ympäristön nykyluonne: kaupunki; | ||
Hennalan kasarmialueen ensimmäisiin kuuluneen rakennuksen 1 pääsisäänkäynti. Otto Selén 2001. |
Rakennus 23 pohjoissiipi. Wiki Loves Monuments, CC BY-SA 4.0 Tiia Monto 2017. |
Rakennus 3. Wiki Loves Monuments, CC BY-SA 4.0 Tiia Monto 2017. |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
PERUSHAKU