KARTTAHAKU |
Kouvola | Kymenlaakso | |
Korian kasarmialue |
||
Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Korian kasarmialue |
Kuvaus | ||
Koria on historiallisesti kerroksinen kasarmialue, jonka sotilaskotirakennus lukeutuu kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön hyväksymään suomalaisen modernismin merkkiteosvalikoimaan osana puolustusvoimien 1930-luvun arkkitehtuuria.
Korian kasarmialue sijaitsee Kymijoen varrella, joen ja rautatien risteyskohdassa. Kasarmin rakennukset sijaitsevat kehämäisesti laajan keskuskentän laidalla. Alueen ensimmäistä rakennusvaihetta 1900-luvun alusta ovat venäläisten tyyppipiirustuksin rakentamat punatiiliset varuskuntarakennukset. Kasarmia on täydennetty suomalaisin voimin 1920-luvun klassistisella sotilasrakentamisella ja vielä 1930-luvun modernistisella arkkitehtuurilla. Valkeaksi rapattu sotilaskoti on valmistunut 1938 arkkitehti Elsi Borgin suunnittelemana. Suomen puolustusvoimien 1930-luvun edistyksellinen arkkitehtuuri ilmentää halua rakentaa arkkitehtuurilla myös kuvaa dynaamisesta puolustuslaitoksesta ja nykyaikaisesta Suomesta. Muista 1930-luvun kohteista mainittakoon sotilassairaala Tilkka, autokomppanian kasarmi ja Santahaminan kadettikoulu Helsingissä sekä Immolan kasarmialue Imatralla. |
||
Historia | ||
Korian kasarmialueen rakentaminen liittyi Venäjän keisarikunnan joukkojen keskitykseen ensimmäisen maailmansodan alla. Etelä-Suomessa varauduttiin noin vuodesta 1910 alkaen torjumaan maihinnousuyrityksiä ja mm. turvaamaan rautatieyhteyksiä. Suunnitelmat liittyivät Pietarin pohjoisen sivustan varmistamiseen.
Korian kasarmi sijoitettiin Riihimäki-Pietari -radan varteen. Maa-ala lunastettiin yksityisiltä. Ensimmäiseen rakennusvaiheeseen 1911-1915 kuului seitsemän varuskuntarakennusta; upseerikerho, kasarmi-, talous- ja varastorakennukset. Upseerirakennus valmistui 1927, Olavi Sortan suunnittelema pioneerikoulu 1936 ja Elsi Borgin suunnittelema sotilaskoti 1938. Korian kasarmialueen pitkäaikainen käyttäjä, Kymen pioneeripataljoona, päätettiin 1989 siirtää Vekaranjärven varuskuntaan, mikä merkitsi sotilaskäytön lakkaamista Korian kasarmialueella. Entinen varuskunta-alue on ollut vuodesta 1994 siviilikäytössä mm. asuin- ja vapaa-ajanalueena. |
||
Lisätietoa | ||
Eero-Eetu Saarinen, Pioneeriaselajin historia 1918-1968. Pioneeriupseeriyhdistys, 1975.
Eeva-Liisa Oksanen, Elimäen historia. 1985. Kymenlaakson rakennuskulttuuri. Kymenlaakson seutukaavaliiton julkaisu A:26 1992. Anne Mäkinen, Suomen valkoinen sotilasarkkitehtuuri 1926-1939. Biblioteca Historica 53. SHS 2000. Do.co.mo.mo. Modernismin merkkiteoksia Suomen arkkitehtuurissa. Alvar Aalto Akatemia, do.co.mo.mo Suomi-Finland ry, Suomen rakennustaiteen museo. Helsinki 2002. |
||
kohteeseen sisältyy: kasarmi; | ||
ympäristön nykyluonne: kaupunki; | ||
Korian kasarmialuetta. Ulla-Riitta Kauppi 2004. |
Entinen esikuntarakennus Korian kasarmialueella. Ulla-Riitta Kauppi 2004. |
Korian pioneerikoulu. Ulla-Riitta Kauppi 2004. |
julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
palaute kohdetiedoista | ||
sivun alkuun | ||