på svenska  paluu etusivulle  tietoa palvelusta  palaute  suurenna   pienennä  
PERUSHAKU
 
valitse kunta
kohteen nimi tai sen osa ?
 
kohteeseen sisältyy
ympäristön nykyluonne
 
KARTTAHAKU
kohteet maakunnittain
Kouvola Kymenlaakso
Utin linnake ja varuskunta
 
Kuvaus
Utin puolustus- ja sotahistoriallinen linnoitus- ja varuskunta-alue muodostuu venäläisestä 1700-luvun lopun bastionilinnakkeesta ja 1900-luvun alkupuolen uuden aselajin, lentovoimien kasarmista. Utin lentokenttä on Suomen ilmavoimien ensimmäinen lentoasema ja edustava esimerkki Puolustusministeriön 1920-1930-luvun rakennustoiminnasta.

Rajalinnakkeeksi rakennettu Utti liittyy Kustaan sotaan 1788-1790 ja venäläiseen linnoitusvaiheeseen 1790-luvulla. Utin vartiolinnake on rakennettu turvaamaan Lappeenrantaan johtanutta maantietä, joka kulki Haukkasuon ja Haukkajärven välisellä Salpausselän harjanteella. Kivimuurirakenteinen säännöllinen linnake muodostuu kahdesta pohjoiseen ja kahdesta etelään suuntautuvasta bastionista. Linnakkeeseen liittyy puolen kilometrin pituiset katvetiet.

Utin linnakkeen viereen on rakennettu Suomen ensimmäinen ilmavoimien maalentoasema. Lentovoimien varuskunta-alueen asemakaava on symmetrinen ja aksiaalinen, ja akselin päätteenä on komentajan asunto. Suuri osa Utin rakennuksista, kuten komentajan asunto, upseerikerho, entinen miehistökasarmi, vesitorni sekä upseerien ja aliupseerien asuintalot sekä puistosuunnitelma ovat 1920-luvulta ja tyyliltään klassistisia.

1930-luvun tulosta ovat sairaala, kaksi kivirakenteista lentokonehallia ja muutama asuinrakennus. Tiilirakenteiset halli-, huolto- ja teknilliset rakennukset ovat funktionalistisia. Rakentaminen on keskittynyt ydinalueella 1920-luvun kaavan mukaisesti, kun taas sen ulkopuolella rakennukset on hajasijoitettu maastoon. Taustalla on ilmasodankäynnin kehitys, puolustukselliset näkökohdat ja funktionalistinen avoin kaavasuunnittelu.
 
Historia
Uudenkaupungin rauhassa 1721 ja Turun rauhassa 1743 Ruotsi oli joutunut luovuttamaan alueita Venäjälle. Ns. Kustaan sota, jolla Kustaa III pyrki saamaan takaisin maa-alueita, päättyi ilman alueluovutuksia Värälän rauhaan 1790. Nykyisen Utin kasarmialueen läheisyydessä olevalla kentällä käytiin Kustaan sodan aikana 1789 "mainehikas Utin taistelu".

Utti rakennettiin venäläisten toimesta 1791-1792 vartiolinnakkeeksi sulkemaan ylistä Viipurintietä, jonka varrelle oli aiemmin pystytetty Taavetin linnoitus 1773-1781. Linnoitus kuului Pietarin suojaksi rakennettuun kolmiportaiseen linnoitusvyöhykkeeseen, joka rakennettiin kenraali Aleksandr Suvorovin (1730-1800) johdolla. Utin lisäksi kokonaan uusina, uloimman puolustusvyöhykkeen linnoituksina rakennettiin Ruotsinsalmen merilinnoitus ja sen pohjoispuolelle Kyminlinna, Savitaipaleen seudulle Järvitaipale ja Kärnäkoski sekä Anjalankoskelle Liikkala. Lappeenrantaan, Savonlinnaan ja Kärnäkoskelle perustettiin Saimaan laivaston tukikohdat, joiden yhteydenpitoa varten rakennettiin Telataipaleen, Kukonharjun, Käyhkään ja Kutveleen kanavat.

Linnakkeen sisäpuolelle rakennettiin pieni varuskuntakaupunki, jossa oli kasarmitilaa noin 400:lle hengelle. Utin varustelutyöt loppuivat 1799, ja se menetti merkityksensä ja lakkautettiin Haminan rauhan jälkeen.

Utin kankaalla oli 1900-luvun alussa Venäjän ilmavoimien toimintaa, ja vuoden 1918 aikana sen huomattiin soveltuvan maalentokentän tarpeisiin. Uttiin päätettiin sijoittaa lentoasema lentokouluineen 1919. Ilmavoimien lentoasemat keskittyivät 1920-luvulla Kaakkois-Suomeen, ja maakoneiden suorituskyvyn noustua verrattuna vesikoneisiin Utista alkoi tulla ilmavoimien tärkein tukikohta.

Utin rakennusten piirustukset valmistuivat Puolustusministeriössä 1920. Vuoden 1922 asemapiirroksen mukaan kasarmialueella oli jo lentokenttä, pieniä varastoja ja neljä kevytrakenteista hallia. Toisessa vaiheessa rakennettiin kasarmi, ruokala ja aliupseerien rakennus sekä pienempiä ulkorakennuksia. Kolmannessa vaiheessa rakennettiin lisää asuintiloja aliupseereille, upseereille ja komentajalle.

Utin alueelle tehtiin maankäytön ja maisemanhoitosuunnitelma 1999-2000. Linnake siirtyi Metsähallituksen haltuun 2002. Valkealan kunta on kunnostanut linnoitusta Museoviraston johdolla.
 
Lisätietoa
Marja Terttu Knapas, Kymenlaakson kulttuurihistorialliset kohteet. 1984.

Vastassa Ruotsi. Kaakkois-Suomen linnoitukset. Museovirasto 1990.

Kymenlaakson rakennuskulttuuri. Kymenlaakson seutukaavaliiton julkaisu A 26 1992.

Eeva-Liisa Oksanen (toim.), Kahden kruunun alla, Kymijoki rajana 1743-1811. Kymen läänin Suomi 75 vuotta –työryhmä, Kymenlaakson maakuntaliitto, Kymenlaakson kesäyliopisto 1992.

Eeva-Liisa Oksanen, Kari-Matti Piilahti, Valkealan historia II. Pieksämäki 1995.

Veli Pernaa, Karjalan lennoston historia 1918-1980. Ilmavoimien historia –sarja III. Karjalan Lennoston Kilta ry. Vammala 1997.

Anne Mäkinen, Suomen valkoinen sotilasarkkitehtuuri. Suomalaisen Kirjallisuuden seura 2000.

Veli Kauranen, Suomen vanhat linnet, kartanolinnat, linnoitukset ja skanssit. Suomen Tykistömuseon julkaisu n:o 3 2005.
 
kohteeseen sisältyy:  kasarmi; liikenteenrakennus; linnoitus; muinaisjäännös;
ympäristön nykyluonne:  kulttuurimaisema;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun

Utin linnake.

Utin linnakkeen varustuksia.

Utin varuskunta-alueen upseerikerho (1924).
 
Kartta: Utin linnake ja varuskunta linnake
Kartta: Utin linnake ja varuskunta varuskunta
 
© Museovirasto 2009