på svenska  paluu etusivulle  tietoa palvelusta  palaute  suurenna   pienennä  
PERUSHAKU
 
valitse kunta
kohteen nimi tai sen osa ?
 
kohteeseen sisältyy
ympäristön nykyluonne
 
KARTTAHAKU
kohteet maakunnittain
Kankaanpää Satakunta
Niinisalon kasarmialue
Kuvaus
Niinisalon kasarmialue on Suomen puolustusvoimien 1930-luvun edistyksellistä arkkitehtuuria, joka ilmentää halua rakentaa arkkitehtuurilla myös kuvaa dynaamisesta puolustuslaitoksesta ja nykyaikaisesta Suomesta.

Puolustusvoimien siirtyminen uuteen aluejärjestelmään 1930-luvulla loi tarpeen uudelle rakennuskannalle, jonka suunnittelussa kansainväliset arkkitehtuurivaikutteet on mukautettu suomalaisiin olosuhteisiin. Aikakauden näyttävistä rakennushankkeista mainittakoon sotilassairaala Tilkka, Töölön autokomppanian kasarmi ja Santahaminan kadettikoulu, Korian sotilaskoti ja Immolan kasarmialue. (Kts. erilliset kohteet Korian ja Immolan kasarmialue, Santahamina ja Puolustusvoimien 1930-luvun arkkitehtuuri Helsingissä.)

Valkiajärven rannalle, mäntyjä kasvavalle hiekkaharjanteelle 1930-luvulla rakennetut kasarmirakennukset ovat askeettista funktionalismia, jolle on ominaista sileäksi rapatut, koristelemattomat vaaleat julkisivut. Alkuperäisen 1930-luvulla laaditun asemakaavan mukaan Niinisalon kertausharjoituskeskuksen alueella keskeiset rakennukset ovat keskenään vastakkain sijoitetut kasarmirakennus ja ruokala. Upseerien kerrostalo, sairaala, miehistösauna ja aliupseerien pienet asuinrakennukset, Rantakylä, ovat hieman loitommalla järven rannassa. Kokonaisuuteen kuuluneet puiset tallirakennukset on purettu. Pääsuunnittelijana on ollut arkkitehti Kalle Lehtovuori. Alueen harjumaisuuden seurauksena asemakaavasta tuli pitkä ja kapea.

Varuskunnan asuntoalueella on lisäksi 1940- ja 1950-luvulla valmistuneita asuinrakennuksia mm. Susitalot, norjalaiset Selvaag-talot ja "neljäseiska".

Varuskunta-aluetta on täydennetty Puolustusvoimien kansainvälisen keskuksen rakennuksilla ja varuskunnan muonituskeskuksella.
 
Historia
Puolustusvoimien rakennustoiminta lisääntyi tuntuvasti 1930-luvulla. Aikakauden rakentamistarpeet liittyivät mm. uuteen kertausharjoitusjärjestelmään, moderneihin erikoisaselajeihin, kuten ilmavoimat ja autojoukot, sotilassairaalalaitoksen kehittämiseen, varikkopaikkoihin ja sotatarviketeollisuuteen.

Arkkitehtuurisuunnittelusta huolehti puolustusministeriön teknillisen osaston rakennustoimiston valpas ja vireä suunnittelijakunta. Suunnittelussa hyödynnettiin ennakkoluulottomasti kansainvälisen arkkitehtuurikehityksen uusimpia tuloksia. Modernismi istui hyvin sekä uudentyyppisiin suunnittelutehtäviin että propagandavälineeksi samalla kun pyrittiin kohottamaan puolustusvoimien toimintaympäristöjen ulkoista ilmettä mm. nykyaikaisuutta korostavasti.

1930-luvulla perustettiin Niinisalon kasarmialue valtakunnalliseksi kertausharjoituskeskukseksi. Alue oli valtion metsää, jonka tasainen kangasmaasto soveltui hyvin harjoitusmaastoksi. Arkkitehti Kalle Lehtovuoren suunnittelema kertausharjoituskeskukseksi tarkoitettu rakennus valmistui 1935. Lehtovuori suunnitteli 1930-luvulla myös muut varuskunta-alueen keskeiset rakennukset, miehistösaunan, sairaalan, keittiö- ja ruokalarakennuksen, kahvila- ja leipomorakennuksen, upseerien kerrostalon ja koeampuma-aseman.

Lottakahvila, nykyinen sotilaskoti, valmistui 1940-luvulla. Lottien asuinrakennus, Impilinna, valmistui 1941. Nykyisin rakennus toimii esikuntana. Kommendantin toimisto valmistui 1930-luvun alkupuolella. Hevostallit ovat 1930-luvun loppupuolelta.

Kasarmialueen koillispuolella olevan asuinalueen rakentaminen alkoi 1930-luvun loppupuolella, jolloin valmistuivat aliupseerien asuntoalue Rantakylä ja upseerien asuinkerrostalo. Sotien jälkeen, 1948-49 valmistuivat ns. Susitalot ja 1957-58 Selvaag-menetelmällä rakennetut asuintalot.

Arkkitehtitoimisto Marjukka ja Hirvo Tyynilän suunnittelema uudisrakennus valmistui 1992. Rakennuksessa toimii Puolustusvoimien Kansainvälinen Keskus. 2001 valmistui Arkkitehtitoimisto CJN Oy:n suunnittelema muonituskeskus.

Varuskunta-alue on 2000-luvun alussa yhä puolustusvoimien käytössä, mutta asuntoalue on siirtynyt Kruunuasunnot Oy:lle ja sitä kunnostetaan siviiliasumiseen alkuperäistä luonnetta säilyttäen.
 
Lisätietoa
K. Kuokkanen, Kertausharjoituskeskus 1936. Kankaanpäässä.

Sotilashallinnollinen aikakausilehti 1936.

Harri Palin, Niinisalon kylän muodonmuutos. Kasarmin aidan kahden puolen. Toim. Jussi T. Lappalainen. Historiallinen Arkisto 101/1993.

Anne Mäkinen, Suomen valkoinen sotilasarkkitehtuuri 1926-1939. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2000.

Lauri Putkonen, Satakunnan rakennusperintö. Satakuntaliitto. Painamaton inventointi 2005.

Lasse Kosunen, Niinisalon varauskunnan kasarmi. Senaattikiinteistöt 2006.
 
kohteeseen sisältyy:  asuinkerrostalo; kasarmi;
ympäristön nykyluonne:  metsämaisema;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun

Niinisalon kasarmialue, lamellikasarmi.

Niinisalon kasarmialueen sairaalarakennus.

Asuinkerrostalo Niinisalon kasarmialueella.
 
Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun:
Niinisalon kasarmialue
 
© Museovirasto 2009