 |
|
KARTTAHAKU |
|
| Kauhava | Etelä-Pohjanmaa | |
Kauhavan ilmasotakoulu |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Kauhavan ilmasotakoulu | ||
| Kuvaus | ||
| Kauhavan ilmasotakoulu on hyvin säilynyt ja malliesimerkki itsenäisyyden alkuvuosikymmenien kasarmiarkkitehtuurista. Se edustaa yhdessä Imatran Immolan ja Kouvolan Utin varuskuntien kanssa 1930-luvulla rakennettuja uuden aselajin, lentovoimien, kasarmia.
Kauhavan keskustaajaman pohjoislaidalla olevan ilmasotakoulun alue muodostuu koulutusta palvelevasta keskusalueesta sekä upseerien ja aliupseerien asuinalueista kerhoineen. 1920-luvun pohjois-etelä -suuntaiset rakennukset muodostavat kolme ryhmää, Linnan, lentokonehallit ja esikunnan. 1930-luvun rakennukset ovat itä-länsi -suunnassa vapaasti funktionalismin kaavoitusperiaatteiden mukaisesti. Ilmasotakoulun alueen istutussuunnitelmat korostavat alueen aksiaalisuutta. Ilmasotakoulun kaikki 1920- ja 1930-luvun rakennukset ja istutukset on suunniteltu puolustusministeriön rakennusosastolla Torsten Elovaaran johdolla, arkkitehtien Elsa Arokallio, Ragnar Ypyä, Martta Martikainen ja Aulis Blomstedt toimesta. |
||
| Historia | ||
| Itsenäistymisen jälkeinen aika oli Suomessa voimakasta maanpuolustusteollisuuden ja uusien kasarmien rakentamisen aikaa. Kauhavan ilmasotakoulu oli osa 1920- ja 1930-luvulla toteutettua ilmavoimien suurta rakennushanketta, johon kuului ilmasotakoulun lisäksi seitsemän lentoasemaa ja lentokonetehdas.
Itsenäistymisen jälkeen 1918 eri paikkakunnilla toiminut ilmasotakoulu keskitettiin Santahaminaan, jossa olosuhteet olivat kuitenkin rajalliset. Päätös lentokoulun siirtämisestä Santahaminasta Pohjanmaan radan varrelle Kauhavan kirkonkylään tehtiin 1924. Sijoituspaikan valintaan vaikuttivat strategiset syyt: ilmavoimien koulutuskeskus haluttiin maan länsiosaan. Lisäksi sijoituspaikan valintaan vaikuttivat Etelä-Pohjanmaan laajat peltoaukeat sekä rautatie, joka helpotti kentän rakentamista ja huoltamista. Kentän ja kasarmirakennusten rakennustyöt alkoivat 1926. Kauhavan lentokenttä oli käyttökunnossa seuraavana vuonna ja ensimmäisen vaiheen rakennukset valmistuivat 1929 Pyramid Oy:n urakoimina. Ensimmäisen vaiheen asemakaava ja rakennukset mm. Linna-rakennusryhmä, esikuntarakennus, asuinrakennukset ja lentokonesuojat, edustivat 1920-luvun klassismia. Rakennustoiminta jatkui 1930-luvulla, jolloin rakennuksiin, mm. oppilasasuntolaan, tuli funktionalismin piirteitä. Ilmavoimien Ilmailukoulu siirtyi Santahaminasta Kauhavalle 1929 ja muutettiin 1938 Ilmasotakouluksi. Nimi vaihdettiin 2005 Lentosotakouluksi. Vuonna 2014 Lentosotakoulun alue myytiin valtiolta yksityiseen omistukseen ja Lentosotakoulun toiminta siirtyi pois Kauhavalta. |
||
| Lisätietoa | ||
| Martti Peltonen, Ilmasotakoulun historia 1918-1980, Kauhava 1993.
Anne Mäkinen, Suomen valkoinen sotilasarkkitehtuuri 1926-1939. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2000. Helena Teräväinen, Lakiaa ja komiaa. Kohti kulttuuriympäristön uusia arvoja Etelä-Pohjanmaalla. Länsi-Suomen ympäristökeskus 2003. Tiina Lehtisaari - Sari Tallgren - Eija-Liisa Kangas, Pohjanmaan inventointi. Länsi-Suomen ympäristökeskus. KIOSKI-tietokanta 29.5.2008. |
||
| kohteeseen sisältyy: asuinkerrostalo; kasarmi; muu hallintorakennus; oppilaitos; | ||
| ympäristön nykyluonne: taajama; | ||
Kauhavan ilmasotakoulu. Soile Tirilä . |
Linna-rakennusryhmä 1920-luvulta. Soile Tirilä . |
Lentokonehalli vuodelta 1929. Soile Tirilä . |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
PERUSHAKU