| Kuvaus |
Kajaanin jugendtyylinen rautatieasemarakennus on poikkeuksellisesti arkkitehti Gustaf Nyströmin eikä rautatiehallituksen rakennussuunnitteluosaston omien arkkitehtien käsialaa.
Kaupungin ruutukaava-alueen reunalla sijaitseva, 1904-1905 rakennettu asemarakennus on kaksikerroksinen; sen volyymi, ikkunajärjestely ja paanukuvioidut julkisivut liittävät sen jugend-kauden arkkitehtuuriin. Asemarakennusta ympäröi asemapuisto, jossa on monipuolinen rakennuskanta asuin- ja talousrakennuksineen. |
| |
| Historia |
Savonradan (1889) jatkoyhteys Kuopiosta Kajaaniin valmistui 1904. Rautatie osoitti heti tarpeellisuutensa erityisesti viljan kuljetuksissa, mutta se nähtiin myös voin, tervan ja puutavaran kuljetuksen nopeuttajana. Samana vuonna ratayhteyden avaamisen kanssa valmistui myös Kajaanin asemarakennus. Muut asema-alueen rakennukset, mm. viisi asuinrakennusta talousrakennuksineen, valmistuivat vuosien 1904 ja 1941 välillä.
Jatkoyhteyksien rakentaminen Kajaanista Ouluun ja Nurmekseen viivästyi monista yrityksistä huolimatta. Yhteys pohjoiseen Kontiomäelle rakennettiin 1923 ja edelleen Ouluun 1929. Paltamosta Vuokattiin ja Sotkamoon rakennettiin rata 1926 ja edelleen Nurmekseen 1929. Jatkoyhteys Kontiomäeltä Hyrynsalmelle avattiin 1939. Näiden yhteyksien vuoksi Kajaanin asemasta tuli vilkas tavara- ja matkustajaliikenteen solmukohta. Rautatie antoi työtä lukuisille kaupunkilaisille ja aseman ympärille ja Lehtikankaalle muodostui rautatieläisasutusta. |
| |
| Lisätietoa |
Sirkka Valanto, Suomen rautatieasemat vuosina 1857-1920. Museovirasto, rakennushistorian osasto. Julkaisu 11/1982.
Sirkka Valanto, Rautateiden arkkitehtuuri. Asemarakennuksia 1857-1941. Suomen rakennustaiteen museo 1984.
Panu Pulma ja Oiva Turpeinen, Pikkukaupungin unelmia. Kajaanin kaupunki 1994.
Sopimus valtakunnallisesti merkittävien asema-alueiden suojelusta (YM, päätös 9.12.1998 diarionro 2/562/96). |
| |
| kohteeseen sisältyy:
liikenteenrakennus;
puisto;
|
| ympäristön nykyluonne:
kaupunki;
|
| |
PERUSHAKU