Museovirasto

 PERUSHAKU

kohteet maakunnittain
 

KARTTAHAKU

maakuntakartta Lappi Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Pohjois-Karjala Etelä-Karjala Pohjanmaa Pohjois-Savo Etelä-Savo Kymenlaakso Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Päijät-Häme Uusimaa - itä Kanta-Häme Uusimaa - länsi Pirkanmaa Satakunta Varsinais-Suomi
Lieksa Pohjois-Karjala

Mätäsvaaran kaivosyhdyskunta

Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Mätäsvaaran kaivosyhdyskunta
Kuvaus
Mätäsvaaran kaivosyhdyskunnan asuinrakennukset ovat säilyneet alkuperäisessä asussaan. Kaivos on tyypillinen esimerkki syrjäseudun kaivoksesta ja sillä on myös historiallista merkitystä sotateollisuuslaitoksena.

Mätäsvaaran entinen molybdeenikaivos asuntoalueineen sijaitsee Lieksa-Nurmes -maantien varrella. Tuotantorakennuksista on jäljellä enää betonijalustat ja siilot, kaivoskuilut ja laajat jätehiekkadyynit. Asuntoalueen asemakaavassa näkyy hierarkkinen järjestys. Kaupunkimaisesti rakennettu alue jakautuu "herrain puoleen", jossa sijaitsevat johtajien asunnot, klubi ja konttori sekä työntekijöiden asuma-alueeseen.
 
Historia
Mätäsvaaran molybdeeniesiintymä löytyi 1800- ja 1900-luvun taitteessa. Koelouhintaa suoritettiin voimakkaimmin 1920-1922 ja 1932-1933. Molybdeenia käytettiin mm. aseteollisuudessa erikoisteräksen raaka-aineena. Oy Vuoksenniska Ab osti malmialueen 1935 ja kaivos aloitti toimintansa 1939. Kaivosalueen rakentaminen keskeytyi talvisotaan, mutta välirauhan aikana tuotantotoiminta alkoi koko laajuudessaan. 1940-luvulla Mätäsvaara oli maamme toiseksi suurin malmikaivos.

Mätäsvaaran kaivosyhdyskunta rakennettiin kunnallistekniikoineen nopeasti. Höyryvoimala tuotti sähköä ympäristönkin tarpeisiin ja yhdyskuntaa varten alueelle rakennettiin myös koulu ja palveluita.

Kaivoksen kannattavuus romahti toisen maailmansodan jälkeen ja toiminta loppui 1947. Mätäsvaaran tuotantolaitos hävitettiin määrätietoisesti, ja Oy Vuoksenniska Ab:n Haverin kaivokseen (katso erillinen kohde; Haverin kaivosyhdyskunta) siirrettiin osa Mätäsvaaran rakennuksista ja työntekijöistä 1948-1949.
 
Lisätietoa
Annikki Littunen, Kulta-Erkasta kaivoskylään - Mätäsvaaran vaiheita vuosina 1903-1947. 1984.

Risto Laakasuo, Berndt Grönblom ja hänen yrityksensä. Ovako Oy Ab. Tammisaari 1985.

Metallikaivokset Suomessa 1900-luvulla. Kaivosinventointi Marianne Rautiainen. Museovirasto 1996.

Pohjois-Karjalan kulttuuriympäristöt. Pohjois-Karjalan liitto. Julkaisu 83. Joensuu 2004.

Mätäsvaaran molybdeenikaivos. http://www.ekopolttoaine.fi/Matasvaara/Matasvaara_index.htm (10.9.2007).
 
kohteeseen sisältyy:  kaava-alue; kaivos; työväen asuintalo;
ympäristön nykyluonne:  metsämaisema;
 
Forsströmin avolouhos kaakosta. Marianne Rautiainen 1996
Forsströmin avolouhos kaakosta. Marianne Rautiainen 1996.
Mätäsvaaran kaivosyhdyskunnan rivitaloja. Marianne Rautiainen 1996
Mätäsvaaran kaivosyhdyskunnan rivitaloja. Marianne Rautiainen 1996.
Mätäsvaaran kaivosyhdyskunnan konttorirakennus,
Mätäsvaaran kaivosyhdyskunnan konttorirakennus, "herrojen klubi", kaakosta. Marianne Rautiainen 1996.
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
palaute kohdetiedoista
sivun alkuun
 


© Museovirasto 2009