 |
|
KARTTAHAKU |
|
| Ylöjärvi | Pirkanmaa | |
Haverin kaivosyhdyskunta |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Haverin kaivosyhdyskunta | ||
| Kuvaus | ||
| Haverin kaivos on varhaisen suomalaisen kaivostoiminan edustaja, jolla on ollut merkitystä Tampereen teollistumisessa. Pitkään käytössä olleen avolouhoksen lisäksi alueella on säilynyt pienimuotoisen kaivosyhdyskunnan rakennuskantaa.
Haverin kaivos on 1700-luvun lopulta 1860-luvulle ja vuosiin 1942-1960 ulottuvina toimintakausinaan tuottanut merkittävän osan ensin Tampereen masuunin tarvitsemasta rautamalmista ja sittemmin Outokummun Harjavallan tehtailla rikastetusta kupariraaka-aineesta. Nykyinen Haverin kaivosmiljöö muodostuu käytöstä pois jääneistä, veden osittain täyttämistä avolouhoksista, joissa on ollut louhintaa 1700-luvun lopulta 1860-luvulle ja 1940- ja 1950-luvuilla sekä pääosin 1940-luvulla rakennetusta kaivosyhdyskunnasta. Kaivoksen kallioreunainen avokuilu on 85 metriä syvä ja 125 metriä leveä. Osa Kaivosmäellä sijainneista kaikkiaan noin 15:sta tuotantorakennuksesta on purettu tai tuhoutunut jo kaivoksen toiminnan aikana. Hirsirakenteinen, 1941 rakennettu kaivostorni on kunnostettu 2001, rikastamon siilot, verstasrakennus, syanidointilaitos ja kaivostupa 2004. Muita tuotantorakennuksia ovat mm. kultaharkkopaja ja muuntajarakennus. Kaivosyhdyskuntaan on kuulunut työväen asuntoja eli Piippulanrivi lähimpänä kaivoskuiluja ja johtajien asuinrakennukset Kyrösjärven rannalla sekä toimihenkilöiden asunnot niiden välimaastossa, lisäksi työväentalo. Kaivoskylässä on jäljellä 24 työväenasuntoa. Johtajien asuinrakennusten ulkoasu ja ympäristö on voimakkaasti muuttunut. Haverin kaivosalueelle on perustettu lomakylä ja kaivostoiminnasta yli jääneiden maamassojen päälle on rakennettu autourheilurata. |
||
| Historia | ||
| Ensimmäinen asiakirjamerkintä Viljakkalan rautamalmiesiintymistä tehtiin 1726. Turun Akatemian omistuksessa olleen Haverin tilan Ansomäestä löydettiin 1762 lupaava rautamalmiesiintymä ja avolouhinta alkoi vaatimattomassa mitassa 1773. Laajamittainen avolouhinta käynnistyi 1840-luvulla ja sulatus tapahtui Tampereen masuunissa. Haverissa oli useita kaivantoja ja siellä työskenteli lähes kaksikymmentä miestä 1850-luvulla. Tampereen masuuni myytiin Tampereen Pellava- ja Rautateollisuus Osakeyhtiölle 1861, jonka jälkeen toiminta väheni ja louhinta lopetettiin 1865.
Merkittävin vaihe Haverin kaivoshistoriassa alkoi 1935, kun Oy Vuoksenniska Ab aloitti kuparimalmin louhinnan Haverin kaivoksesta. 120 metriä syvä tuotantokuilu valmistui 1942, lisäksi käytössä oli avolouhos. Kaikenkaikkiaan kaivoskäytävää avattiin voin 2,5 kilometriä. Haverista saatiin mm. kultaa n. 300 kiloa vuodessa, mikä tyydytti kaivoksen 20 toimintavuoden aikana maan koko kultatarpeen. Tuotantolaitos oli pääosin suomalaisten ilman ulkomaista apua tai esikuvia suunnittelema ja rakentama. Kaivosinsinööri Herman E. Stigzelius piirsi kaivoksen kokonaishahmon. Asemakaavassa toteutettiin väljän kaupunkirakentamisen periaatteita ja sosiaalinen hierarkia ilmeni rakentamisessa. Tuotantorakennusten lisäksi henkilökunnalle rakennettiin yli 30 perheasuntoa ja poikamiesasuntola. Aluetta muokattiin puistomaiseksi ja sinne tehtiin tiestö ja vesi- ja viemäriverkosto. Asukkailla oli käytössään puutarhapalsta ja uimaranta. Kaivoksen toiminta lopetettiin kannattamattomana 1960. Tämän jälkeen alue siirtyi kunnan omistukseen. Tuotantorakennukset jäivät pääosin vaille käyttöä, kaivoksen johtajan asunto kunnostettiin ravintolaksi. Osa asuinrakennuksista jäi asuinkäyttöön ja osa vuokrattiin vapaa-ajanasunnoiksi. Kaivoksen jätemaa-alue toimi jonkin aikaa pienlentokoneiden kenttänä ja myöhemmin moottoriurheiluratana. Kaivoskylän elvyttämiseksi perustettiin kehittämisprojekti 1999. |
||
| Lisätietoa | ||
| Jussi Kaskimies & Hannu Sinisalo, Viljakkala, pitäjä Pirkanmaalta. Viljakkalan kunta 1973.
Pekka Lassila, Haverin kaivosmiljöö ja Viljakkala, inventointi. Viljakkalan kunta 2000. Viljakkalan Haveri ry:n ja Tampereen museot/ Vapriikin www-sivut: http://inter2.tampere.fi/tehdas/akseli/haveri/rauta/terve.htm (15.2.2006). |
||
| kohteeseen sisältyy: kaivos; työväen asuintalo; | ||
| ympäristön nykyluonne: metsämaisema; | ||
Haverin "Piippolan rivi", työväenasuntoja etelästä. Marianne Rautiainen 1996. |
Haverin kaivostorni, kaivoskalustoa kaakosta. Marianne Rautiainen 1996. |
Haverin avolouhos pohjoisesta. Marianne Rautiainen 1996. |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
PERUSHAKU