på svenska  paluu etusivulle  tietoa palvelusta  palaute  suurenna   pienennä  
PERUSHAKU
 
valitse kunta
kohteen nimi tai sen osa ?
 
kohteeseen sisältyy
ympäristön nykyluonne
 
KARTTAHAKU
kohteet maakunnittain
Raahe Pohjois-Pohjanmaa
Raahen Pekkatori ja ruutukaava-alueen puutalokorttelit
 
Kuvaus
Säännölliseen ruutukaavaan perustuvan, 1649 perustetun Raahen puutalokorttelit lukeutuvat maamme parhaiten säilyneisiin. Umpikulmainen Pekkatori on Raahen merkittävin asemakaavallinen aukio ja Suomen puukaupungeissa poikkeuksellinen.

Suurin osa kaupungin puisesta rakennuskannasta periytyy 1810 kaupunkipalon jälkeiseltä ajalta 1800-luvun alkupuolelta. Uudisrakentamista on pyritty sopeuttamaan mittakaavaltaan ja materiaaleiltaan vanhaan ympäristöön.

Pekkatorilla risteävät Brahenkatu ja Kirkkokatu. Pekkatoria reunustavat kaupungin merkittävät 1800-luvun alussa rakennetut porvaristalot. Raahelaista empireä edustavat vinkkelitalot muodostavat kaupunkirakenteellisesti tiiviin kokonaisuuden. Torin varren porvaristaloista mainittakoon Kivi-Sovio (1849), Friemanin talo (1812), Hedmansonin talo (1811), Reinin talo (1870), Langin talo (1812), Langin alakartano (1815), Fontellin talo (1813) ja Montinin talo (1811). Torin keskellä on Walter Runebergin muovaama Pietari Brahen patsas vuodelta 1888.

Raahen Rantakadun varressa on raatihuone ja kaupungin edustavimmat, mm. Soveliuksen ja Sovion, porvaristalot. Raatihuone on Anders Fredrik Granstedtin suunnittelema, rapattu hirsinen asuinrakennus (1839), joka valmistui raatihuoneeksi 1866. Rantakadun merenpuoleisella sivulla on kaupunginmuseo, joka on sijoitettu 1845 rakennettuun pakkahuoneeseen. Vuonna 1862 perustettu museo on maamme vanhin paikallismuseo.

Koulukadun päätteenä idässä on kivirakenteinen Keskuskoulu (1912). Keskuskoulu ja sen viereinen, alkujaan asuinrakennukseksi tehty puurakennus ovat arkkitehti Jac. Ahrenbergin suunnittelemia.
 
Historia
Saloisten Satamalahti oli varhainen tärkeä kauppapaikka, jonka muuttamisesta kaupungiksi päätettiin 1649. Pietari Brahen perustama Raahen kaupunki sai ensimmäisen asemakaavansa, säännöllisen ruutukaavan 1650 (C. Claesson).

Porvaristalojen rakentamistavassa näkyvä Raahen vauraus perustui laivanvarustukseen, merenkulkuun ja tervakauppaan. Raahe sai tapulikaupunkioikeudet 1791 ja siitä tuli merkittävä merenkulkukaupunki. Kaupungin rahtilaivostoon kuului 1869 peräti 58 laivaa. Purjelaivakauden päättyminen ja rautatien rakentaminen Ouluun vähensivät Raahen merkitystä kauppakaupunkina.

Ainoa 1810 kaupunkipalosta säilynyt kaksikerroksinen asuinrakennus oli 1780-luvulla rakennettu Soveliuksen talo. Kaupunkipalon jälkeen asemakaavaa uusittiin (G. Odenwall) laajentamalla kaupunkirakennetta itään ja etelään. Tällöin syntyi myös Raahen Pekkatori, umpikulmainen keskustori.
 
Lisätietoa
Henrik Lilius, Der Pekkatori in Raahe. Studie über einen eckverschlossenen Platz und seine Gebäudetypen. Helsinki 1967.

Stadsplanering i finska städer. Den nordiska trästaden 12. 1972.

Trästäder i Finland. Den nordiska trästaden. 1972.

Henrik Lilius, Kaupunkirakennustaide suurvalta-ajalla. Ars. Suomen taide 2. Otava 1988.

Henrik Lilius, Kaupunkirakennustaide autonomian alusta 1850-luvulle. Ars. Suomen taide 3. Otava 1989.

Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet. Osa 2. Pohjois-Pohjanmaan seutukaavaliitto 1993.

Juhani Kostet, Cartographia urbanium Finnicarum. Suomen kaupunkien kaupunkikartaografia 1600-luvulla ja 1700-luvun alussa. Monumenta Cartographica Septentrionalia. Rovaniemi 1997.

Elisa El Harouny, Olli-Pekka Riipinen, Kaija Santaholma ja Timo Tuomi, Suomalaisia puukaupunkeja. Raahe. Ympäristöministeriö. Alueidenkäytön osasto. Helsinki 1998.

Teemu Mökkönen, Raahen kaupunkiarkeologinen inventointi 2001.

Juho Rajaniemi, Kasvun kaavoitus. Tapaus Raahe 1961-1996. 2006.

Swanljungin talo, Raahe; Saaristokatu 8 B, Raahe. Britta Passoja (toim.), Viisikanta - hyvää rakennussuojelua. Oulun läänin rakennussuojelupalkinnot 1990-2005. Pohjois-Pohjanmaan kulttuuriympäristötoimikunta, Rakennustieto Oy 2008.
 
kohteeseen sisältyy:  kaava-alue; katutila; kaupungin asuintalo; koulu; museo; puisto; raatihuone; tori;
ympäristön nykyluonne:  kaupunki;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun

Pekkatori kuvattuna merelle päin. Kadun päätteenä ent. pakkahuone, nykyinen Raahen museo.
 
Kartta: Raahen Pekkatori ja ruutukaava-alueen puutalokorttelit
 
© Museovirasto 2009