 |
|
KARTTAHAKU |
|
| Kirkkonummi | Uusimaa | |
Kallbådan ja Rönnskärin majakat |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Kallbådan ja Rönnskärin majakat | ||
| Kuvaus | ||
| Rönnskärin ja Kallbådan majakat muodostavat parin, joka kuvastaa Porkkalanniemen historiallista merkitystä ikivanhan rannikon laivaväylän varrella. Rönnskärin majakka edustaa Suomen vanhinta säilynyttä majakka-arkkitehtuuria. Kallbådan on Suomen oloissa harvinainen majakka, jossa kaikki toiminnot on yhdistetty saman katon alle.
Rönnskärin majakan graniitista muurattu alaosa periytyy vuodelta 1800. Kivimajakan päällä on 1822 rakennettu pyöreä tiilitorni, joka on vuorattu rakennuksen vahvistukseksi valetulla betonikuorella. Majakan kivisessä alaosassa on mm. majakanvartijan asuintiloihin kuuluvia osia. Eri-ikäisistä rakennusvaiheista koostuvan majakkarakennuksen 1800 valmistunut hahmo on säilynyt. Majakan lanterniini ja valolaitteet on poistettu 1928. Majakan vieressä on 1919 valmistunut kaksikerroksinen luotsiasema, jonka jatkona on 1900-luvun puolivälin jälkeen rakennettu asuinsiipi. Luotsiaseman ja majakan lisäksi saarella on muitakin merenkulkuyhteisölle kuuluneita rakennuksia. Kallbådan majakka sijaitsee pienellä, paljaalla kallioluodolla noin yhdeksän kilometriä Porkkalanniemen kärjestä etelään. Majakka on betonirakentamisen historian kannalta mielenkiintoinen, erittäin vaikeissa oloissa toteutettu rakennustyö. Massiiviselle betonisokkelille perustettu, noin 19,5 metriä korkea majakka koostuu sokkelin sisällä olevista varastotiloista, ensimmäisessä kerroksessa olevista konehuoneesta ja työpajasta sekä toisen ja kolmannen kerroksen asuintiloista. Rakennuksen eteläkulmassa on massiivinen, hieman muuta rakennusta korkeampi majakkatorni. Majakan sisärunko on muurattu tiilestä ja ulkorunko valettu rautabetonista. Rakennuksessa on alkuperäinen sumumerkkikoneisto ja 1922 Suursaaren Pohjoisrivistä siirretty valolaitteisto. Muutaman kymmenen metrin päässä majakalta on betoninen koroke, mistä johtaa kapea silta majakkarakennukseen. Kallbådan on toimiva majakka. |
||
| Historia | ||
| Porkkalanniemen eteläpuolitse kulkevan ikivanhan laivaväylän varrelle rakennettiin ensimmäinen valomajakka jo 1800. Majakka sijoitettiin Rönnskärin saarelle, mutta ajan mittaan huomattiin, että majakka sijaitsi liian kaukana sisäsaaristossa. Suomen itsenäistyttyä alettiin suunnitella Helsingin talviliikennettä paremmin palvelevaa majakkaa. Sumumerkinantoasemalla varustettu uusi majakka rakennettiin Kallbådanille. Rakennustarpeiksi käytettiin muun muassa Mäkiluodon linnoituksesta purettuja kiviä. Työt valmistuivat vuoden 1920 lopulla ja majakan valo sytytettiin saman vuoden joulukuussa.
Kallbådanin majakalla asui talvisotaan saakka useita perheitä lapsineen. Kallbådanissa oli majakanvartijoita myös toisessa maailmansodassa ja lisäksi sotaväkeä tähystys- ja ilmatorjuntatehtävissä. Rauhan tultua majakka jäi Porkkalan vuokra-alueelle vuosiksi 1944-1955. Porkkalan palauttamisen jälkeen majakka oli asumiskelvottomassa kunnossa ja sen henkilökunta sijoitettiin Rönnskäriin. Myöhemmin Kallbådania hoidettiin myös Harmajalta käsin. Nykyisin majakka on automatisoitu. |
||
| Lisätietoa | ||
| Seppo Laurell, Suomen majakat. Nemo. Merenkulkulaitos 1999.
Harri Nyman, Meriväylien rakennusperintö. Toim. Marja-Leena Ikkala. Museoviraston rakennushistorian osaston raportteja 21. Museovirasto 2009. https://www.museovirasto.fi/uploads/Arkisto-ja-kokoelmapalvelut/Julkaisut/merivaylien-rakennusperinto.pdf (haettu 21.9.2018). Seppo Laurell, Valo merellä - Ljuset till havs. Suomen majakat 1753-1906. Finlands fyrar. John Nurmisen Säätiö. John Nurminens Stiftelse. Porvoo 2009. |
||
| kohteeseen sisältyy: luotsiasema; majakka; | ||
| ympäristön nykyluonne: merialue; | ||
Kallbådan majakka. Harri Nyman 1999. |
Kallbådan majakka. Harri Nyman 1999. |
Rönnskärin majakka. Harri Nyman 1999. |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
PERUSHAKU