 |
|
KARTTAHAKU |
|
| Hyvinkää | Uusimaa | |
Hyvinkään kirkko ja seurakuntakeskus |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Hyvinkään kirkko ja seurakuntakeskus | ||
| Kuvaus | ||
| Hyvinkään kaupunkinäkymää hallitseva kirkko ja seurakuntakeskus edustavat 1960-luvun uusia muotoja hakevaa betonirakentamista ja kuuluvat kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön hyväksymään suomalaisen modernin arkkitehtuurin merkkiteosvalikoimaan.
Puistomaisella tontilla kaupungin keskustassa sijaitsevan kirkon poikkeuksellisen voimakasta nousua korostava muoto on saatu aikaan käyttämällä kahta volyymeiltaan erisuuruista, vastakkain asetettua tetraedrin muotoista massaa. Suuremmassa on varsinainen kirkkosali, pienemmässä sisääntulohalli vaate- ja naulakkotiloineen. Kirkkosalin pohjamuoto on kolmio, josta kuoriosa ulkonee suorakulmaisena taitteena. Hallitsevana osana on telttamainen, miltei umpinainen kirkkosali. Siihen tulee päivänvaloa vain sisäänkäyntisivun korkealle sijoitetusta suuresta lasi-ikkunasta ja alttarin viereisestä korkeasta ikkunasta. Urkulehteri ja kuoro on sijoitettu seurakuntaan nähden oikealle etuviistoon, ja kirkkosaliin liitettävissä oleva seurakuntasali on sisääntulohallin päällä toisessa kerroksessa. Kirkon kiinteän sisustuksen ja pelkistetyn massiiviset tummasävyiset kalusteet on suunnitellut sisustusarkkitehti Antti Nurmesniemi. Sisääntulohallin seinämaalauksen on tehnyt taidemaalari Jaakko Somersalo ja ehtoollisastiat on suunnitellut Bertel Gardberg. Kirkkoon liittyvä seurakunnallinen työkeskus, jossa on seurakuntasaleja, pieni kappeli, hallintotiloja ja asuntoja on pelkistetty matalaksi yksinkertaiseksi muurimaiseksi massaksi, joka päättää kirkkopihan. Pieni kellotorni kohoaa hiukan kirkosta syrjässä rakennuksen vieressä. |
||
| Historia | ||
| Hyvinkään kirkon suunnittelutyö alkoi 1955, jolloin rakennuspaikan tontti lahjoitettiin seurakunnalle. Yleinen arkkitehtikilpailu, jossa ensimmäisen palkinnon sai arkkitehti Aarno Ruusuvuoren tekemä ehdotus, ratkaistiin keväällä 1958. Kirkon ja työkeskuksen rakennustyö alkoi syksyllä 1959 ja kirkko vihittiin tammikuussa 1961. Kirkon korjauksista mittavimmat ovat olleet vesikaton katelevyjen, lämpö- ja kosteuseristeiden uusiminen sekä akustiikan parantaminen 1980-luvun jälkipuoliskolla. | ||
| Lisätietoa | ||
| Aarno Ruusuvuori, Hyvinkään kirkko ja työkeskus. Arkkitehti 9/1961.
Egon Tempel, Suomalaista rakennustaidetta tänään. Helsinki 1968. Marja-Riitta Norri, Aarno Ruusuvuori. Structure is the Key to Beaty. Järjestys on kauneuden avain. Suomen rakennustaiteen museo 1992. Olavi Junnila, Hyvinkään seurakunta 1917-1992. Jyväskylä 1992. Jouni Vasikainen, Pyramidi vai teltta? Hyvinkään seurakunnan kirkon ja työkeskuksen rakennusvaiheet ja arkkitehtonis-liturgiset ratkaisut. Helsingin yliopisto, Teologinen tiedekunta, Käytännöllinen teologia. 1993. Hyvinkään keskustaajaman kulttuuriympäristöohjelma. Hyvinkään kaupunki 2000. Do.co.mo.mo. Modernismin merkkiteoksia Suomen arkkitehtuurissa. Alvar Aalto Akatemia, docomomo Suomi-Finland ry, Suomen rakennustaiteen museo. Helsinki 2002. Sirkkaliisa ja Jari Jetsonen, Sacral Space. Rakennustieto 2003. Marja Terttu Knapas ja Soile Tirilä, Suomalaista kirkkoarkkitehtuuria 1917-1970. Museoviraston rakennushistorian osaston julkaisuja 30. Helsinki 2006. |
||
| kohteeseen sisältyy: kirkko; | ||
| ympäristön nykyluonne: kaupunki; | ||
Hyvinkään kirkon alttari. Marja Terttu Knapas 1998. |
Hyvinkään kirkko. Martti Jokinen 2000. |
Hyvinkään kirkko toimii kaupunkikuvassa maamerkkinä. Saara Vilhunen 2007. |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
PERUSHAKU