 |
|
KARTTAHAKU |
|
| Kotka | Kymenlaakso | |
Karhulan teollisuusympäristö |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Karhulan teollisuusympäristö | ||
| Kuvaus | ||
| Karhulan teollisuusympäristö on merkittävä osa Kymijoen varrelle syntynyttä teollisuutta. Teollisuuslaitokset ja sen ympärille muotoutuneet eri-ikäiset työntekijöiden asuinalueet sekä tehtaankartano muodostavat monipuolisen, eri aikoina muotoutuneen yhdyskunnan.
Teollisuuslaitoksen kulttuurihistoriallisesti merkittävimmän osan muodostavat vanhat tuotantorakennukset sekä eri-ikäiset virkailijoille ja työntekijöille rakennetut, yhtenäisesti suunnitellut asuma-alueet sekä tehtaankartano. Tehdasalueen vanhimmat rakennukset ovat 1800-luvun lopulta: entinen lasitehtaan savitupa, tiilinen korjaamo ja rautamuottipaja samoin kuin jokirannassa sijaitseva tiilinen korjaamo. Ns. vanha konttori on vuodelta 1903. Keskusvarasto, pannuhuone ja entinen kokoonpanohalli ovat vuosilta 1916-1917. 1920-luvulla rakennettiin lasivarasto ja vientipuuhiomo arkkitehti Karl Lindahlin suunnitelmin. Vanhimmat 1880-luvun työväenasuintalot sijaitsevat teollisuusalueen rungon muodostavan William Ruthin kadun länsipuolella. Karhulantien ja Sudenkadun varrella olevat 1890-luvulla rakennetut kaksikerroksiset paanuvuoratut työväenkasarmit Kalliopytinki, Suopytinki, Verstaspytinki ja Metsäpytinki ovat arkkitehtuuriltaan ja rakennustekniikaltaan ainutlaatuisia. Sudenkadun, Karhunkadun ja Kokkolankadun neljän perheen asuintalot ovat 1920-luvulta ja arkkitehti Karl Lindahlin suunnittelemat. Karhunkadun ja Ahmankadun mestaritaloista kaksi on vuodelta 1936 ja neljä vuodelta 1946 (G. Aspelin). Arkkitehti Alvar Aalto oli Karhulan tehtaitten suunnittelijana 1940-luvulla. Tältä ajalta ovat suuri konttori- ja konepajarakennus sekä yksikerroksinen lasivarasto samoin kuin Karhunkadun varrella sijaitseva liike- ja asuinkerrostalo ja ns. Tennistalojen asuinkerrostaloryhmä. Teollisuusalueen pohjoispuolella Kymijoen varrella, suuren puiston keskellä, sijaitsee Karhulan kartano. Kartanon päärakennus kahdeksankulmaisine kulmatorneineen ja verantoineen on saanut nykyisen asunsa 1892 arkkitehti Ricardo Björnbergin suunnitelmien mukaan. Kartanon kivinavetta sijaitsee lähellä päärakennusta tien toisella puolen. Teollisuusalueen kohdalla Kymijoessa on säilynyt jäänteitä uittolaitteista. |
||
| Historia | ||
| Karhulanniemen teollistuminen alkoi 1874, jolloin tähän Kymijoen itäisimpään suuhaaraan perustettiin saha. Vuosisadan loppuun mennessä alueella toimi sahan ohella puuhiomo, sen jätepuuta polttoaineenaan käyttänyt lasitehdas ja konepaja. Nämä William Ruthin perustamat laitokset yhdistettiin 1902 Karhula Oy:ksi ja liitettiin A. Ahlström yhtiöön 1915.
Vilkkain rakennuskausi oli 1888-1893, jolloin valmistuivat mm. konepaja, viisiraaminen saha, tiilitehdas ja valimo. Samana aikana valmistui 48 työväenasuntoa, kansakoulu ja Karhulan kartanoon sijoittunut johtajan asunto. 1920-luvulla tehdaslaitoksia laajennettiin ja rakennettiin voimalaitos ja asuinrakennuksia. Tehdasrakennuksia laajennettiin edelleen 1930-luvulta lähtien. 1940-luvulla tehtaiden suunnittelijana toimi Alvar Aalto. Karhula muodosti yhdessä Kymin teollisuusyhdyskuntien kanssa oman kauppalan 1951, kunnes se liitettiin Kotkaan 1977. |
||
| Lisätietoa | ||
| Reijo Ahtokari, Karhulan tehtaat 100 vuotta. Varkaus 1974.
Marja Terttu Knapas, Kymenlaakson kulttuurihistorialliset kohteet. Kotka 1984. Kymenlaakson rakennuskulttuuri. Kymenlaakson seutukaavaliiton julkaisu A:26 1992. Per Schybergson, Työt ja päivät. Ahlstömin historia 1851-1981. Vammala 1992. Martti Korhonen, Juhani Saarinen. Kymistä Kotkaan. Osat I ja II. Kotkan kaupungin historiatoimikunta. Porvoo 1999, 2002. Kymenlaakson teollisuusperinteen kartoitus. Kymenlaakson liitto. Kuvaja Consulting Oy 2003. |
||
| kohteeseen sisältyy: kartano; puisto; puunjalostustehdas; työväen asuintalo; voimalaitos; | ||
| ympäristön nykyluonne: kaupunki; | ||
Karhulan kartano. Wiki Loves Monuments, CC BY-SA 4.0 Janiwiki0 2016. |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
PERUSHAKU