på svenska  paluu etusivulle  tietoa palvelusta  palaute  suurenna   pienennä  
PERUSHAKU
 
valitse kunta
kohteen nimi tai sen osa ?
 
kohteeseen sisältyy
ympäristön nykyluonne
 
KARTTAHAKU
kohteet maakunnittain
Huittinen Satakunta
Huittisten kirkko ja sen ympäristö
 
Kuvaus
Huittisten myöhäiskeskiaikainen kivikirkko ympäristöineen edustaa entisen suurpitäjän kulkuväylien risteykseen syntynyttä näyttävää historiallista keskustaa.

Kirkko sijaitsee kahden Kokemäenjoen merkittävän sivujoen, Loimijoen ja Punkalaitumenjoen, välisellä kannaksella. Suorakaiteen muotoiseen harmaakivikirkkoon liittyy uudempi, kahdessa osassa rakennettu mansardikattoinen poikkilaiva sekä korkea länsitorni. Kirkkosalin päätilan muodostaa 1700-luvun lopun ja 1860-luvun pohjois-eteläsuuntainen laajennusosa, keskiaikainen osa kirkkoa toimii 1950-luvun lopun restauroinnin jälkeen omana kappelimaisena tilanaan.

Porttiholvein varustetun kiviaidan ympäröimässä tunnelmallisessa kirkkotarhassa on säilynyt paljon merkittäviä vanhoja hautamuistomerkkejä. Useaan eri otteeseen laajennettu hautausmaa on kirkon länsipuolella.

Kirkonmäen kulttuurimaisemaan kuuluvat mm. harmaakivinen viljamakasiini (Huittisten museo), pitäjän suurmiehen, tasavallan presidentti Risto Rytin patsas, pappila, entinen poikakoulu ja Lauttakylän yhteiskoulu. Koulun ohi kulkeva maantie on osa vanhaa, keskiajalta periytyvää Satakunnan runkotietä, joka seuraili Kokemäenjokea pohjoiseen.
 
Historia
Huittinen mainitaan kirkkopitäjänä jo 1410-luvulla. Satakunnan keskiaikainen runkotie kulki Turusta Huittisten kautta Pohjois-Satakuntaan.

Huittisten kirkon keskiaikaisesta rakennushistoriasta voidaan erottaa omiksi vaiheikseen nykyisen sakariston paikalla ollut pienempi kivisakaristo, siihen liitetty kivinen runkohuone ja sen 1400-luvun lopussa tapahtunut yksilaivainen, uurrettuihin tulipilareihin tukeutuva holvaus. Samassa yhteydessä itäpäätyyn tehtiin tiilikoristelu, joka muotoaiheiltaan vastaa satakuntalaisessa kirkkoryhmässä toistuvaa päätykoristelua. Itäpäädyn ja eteläseinän koristekomeroissa on primitiivistä maalauskoristelua. Kirkkoon tehtiin uusi suurempi sakaristo 1738.

Kirkko paloi 1783. Runkohuonetta laajennettiin 1793-1794 rakentamalla sen eteläpuolella ja länsipäähän leveät lisäosat. Myös länsitorni on samasta korjausvaiheesta. Ristikirkon pohjamuodon kirkko sai 1860 lääninarkkitehti G.Th. Chiewitzin suunnittelemassa korjauksessa, jolloin itäpuolelle tehtiin samankokoinen laajennus kuin eteläpuolella oli. Kirkon itä-länsisuuntainen toiminta-akseli muuttui, kun alttari siirrettiin pohjoisristiin arkkitehti Josef Stenbäckin suunnittelemassa uudistuksessa 1897-1898. Kirkon sisäasu muutettiin 1958-1959 arkkitehti Olli Kestilän suunnitelmien mukaan. Kirkon eri-ikäiset tilat pyrittiin palauttamaan rakentamisaikaiseen asuunsa.

Kirkkopuisto, joka johtaa kirkolta nykyiselle torille toimi aikaisemmin Lauttakylän markkinapaikkana. Kirkon vieressä olevan harmaakivisen pitäjänmakasiinin suunnitteli C.A. Brander ja se valmistui 1902. Museo aloitti makasiinissa 1950. Poikakansakoulu rakennettiin 1873 ja kivikoulu 1952, rakennusta laajennettiin 1991. Lauttakylän yhteiskoulu valmistui 1926 arkkitehti Toivo Salervon piirustuksien mukaan. Koulun uudisosa valmistui 1954. Kappalaisen pappilan päärakennus on 1800-luvun loppupuolelta. Seurakuntatalo valmistui 1979.
 
Lisätietoa
Reino J. Palmroth, Huittisten kirkko. Vammala 1959.

Lauri Putkonen, Satakunnan rakennusperintö. Satakuntaliitto. Painamaton inventointi 2005.

Markus Hiekkanen, Suomen keskiajan kivikirkot. Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimituksia 1117. 2007.
 
kohteeseen sisältyy:  hautausmaa; kirkko; koulu; lainamakasiini; pappila; puisto; tie;
ympäristön nykyluonne:  kirkonkylä;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun

Huittisten kirkko.
 
Kartta: Huittisten kirkko ja sen ympäristö
 
© Museovirasto 2009