på svenska  paluu etusivulle  tietoa palvelusta  palaute  suurenna   pienennä  
PERUSHAKU
 
valitse kunta
kohteen nimi tai sen osa ?
 
kohteeseen sisältyy
ympäristön nykyluonne
 
KARTTAHAKU
kohteet maakunnittain
Kokemäki Satakunta
Kokemäen kirkonseutu
Kuvaus
Kokemäenjoen etelärannalla sijaitseva Kokemäen kirkonkylä, Tulkkila, on säilyttänyt kirkon ympäristössä pitkälti perinteisen, 1800-luvun loppupuolella ja 1900-luvun alkupuolella syntyneen, koulujen sekä kauppa- ja asuinrakennusten muodostaman kirkonkyläluonteen.

Kokemäen 1786 valmistunut kivikirkko hautausmaineen, pitäjänmakasiineineen ja kivisine paarihuoneineen on Tulkkilan kylän keskipiste. Kirkonmäen vieritse kulkevan, Kokemäenjoen suuntaisen Tulkkilantien ja kirkkomaata kiertävän Kirkkopolun varrella on pitkä, yhtenäinen rivi Kokemäen kirkonkylävaiheesta periytyviä puisia asuin- ja liikerakennuksia.

Kokemäenjoen ylitse johtaa Tulkkilan kohdalla 1918 rakennettu 90,6 metriä pitkä, kolmiaukkoinen teräsbetoninen kaarisilta. Se on yksi Tiehallinnon valitsemista museosilloista. Tulkkilan 1877 rakennettu kansakoulu on säilynyt osana kirkonkylän kulttuurihistoriaa.

Museosillan pohjoispuolella sijaitseva ja kirkkotarhan ympäröimä kivisakaristo on muistona aikanaan Satakunnan pääkirkkona olleesta Pyhälle Marialle omistetusta pyhäköstä. 1550-luvulla valmistuneen harmaakivisakariston pohjoispäädyn tiilisessä yläosassa on kolme pyörökaarista koristekomeroa ja niiden alla kulmatiilinauha, sisätila on holvattu yksinkertaisella tähtiholvilla. Sakariston länsiseinään kiinni on muurattu harmaakivinen Tulkkilan Kilkun virkatalolle kuulunut hautakappeli 1800-luvun alusta. Lisäksi sakariston lähellä on kaksi muuta hautakappelia 1800-luvulta.

Paikan muinaisuuteen viittaa kirkkotarhan läheisyydestä löytynyt pronssi- ja rautakauden esineistö.
 
Historia
Tulkkilan kylä sijoittui Kokemäenjoen jo keskiajalla tiheästi asutussa jokimaisemassa keskeiselle paikalle. Joen pohjoispuolella, kirkon kupeessa oli 1560-luvulla kolme taloa ja näköyhteyden päässä olivat Kokemäenjoen kuninkaankartano ja Teljän kauppapaikka.

Ensimmäinen tunnettu, 1550-luvulla valmistuneeseen kivisakaristoon liittynyt puukirkko paloi kesällä 1640, uusi kirkko rakennettiin 1642. Vanha kirkko purettiin sakaristoa lukuun ottamatta vuonna 1845. Kiviaidan ympäröimässä kirkkotarhassa on myös sijainnut kellotapuli.

Vanhan kirkon korvasi Kokemäenjoen etelärannalle 1786 valmistunut kivikirkko. Länsitornillinen pitkäkirkko suunniteltiin Ruotsin intendenttikonttorissa. Kirkko laajennettiin ristikirkoksi 1886 lääninarkkitehti C.J. von Heidekenin laatimien piirustusten mukaan. Hautausmaa perustettiin kirkon ympärille 1800-luvun alkupuolella ja sitä laajennettiin 1830- ja 1860-luvuilla. Kivinen pitäjänmakasiini rakennettiin 1836 ja muutettiin maatalousmuseoksi 1936. Kivinen paarihuone valmistui 1880-luvulla.

Kansalaissodassa tuhoutuneen Tulkkilan sillan tilalle suunnitteli uuden sillan insinööri M. Muoniovaara. Sen rakensi Constructor Oy ja työvoimana käytettiin paikkakunnan punavankeja. Virtapilarit muurattiin kvaaderikivistä. Silta valmistui 1918.
 
Lisätietoa
Suomen asutus 1560-luvulla, kyläluettelot ja kartasto. Helsingin yliopiston historian laitoksen julkaisuja N:o 4. Helsinki 1973.

Kulttuurihistorialliset kohteet Satakunnassa. Satakunnan seutukaavaliitto 1979. A:120.

Tielehti no 2, 1932. Teljän tanhuvilta 1979.

Leena Sälejoki-Hiekkanen (toim.), Tie yhdistää. Tiemuseo 1986.

Esko Pertola, Kokemäen vanha kivisakasti. Kokemäki-kirja. Kokemäki 1986.

Lauri Putkonen, Satakunnan rakennusperintö. Satakuntaliitto. Painamaton inventointi 2005.
 
kohteeseen sisältyy:  hautakappeli; hautausmaa; kauppa- ja liikerakennus; kirkko; koulu; kylä; lainamakasiini; sakasti; silta; tie;
ympäristön nykyluonne:  kirkonkylä; taajama;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun

Kokemäen kirkko.

Kokemäen kirkko.
 
Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun:
Kokemäen kirkonseutu
 
© Museovirasto 2009