på svenska  paluu etusivulle  tietoa palvelusta  palaute  suurenna   pienennä  
PERUSHAKU
 
valitse kunta
kohteen nimi tai sen osa ?
 
kohteeseen sisältyy
ympäristön nykyluonne
 
KARTTAHAKU
kohteet maakunnittain
Nurmijärvi Uusimaa
Rajamäen tehdasyhdyskunta, kirkko ja rautatieasema
Kuvaus
Rajamäen rakennustaiteellisesti korkeatasoinen, laaja alue on maamme huomattavin alkoholitehdas. Arkkitehti Erkki Huttusen 1930-luvulla suunnittelemat tehdasrakennukset, asuinrakennukset ja kirkko kuuluvat kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön hyväksymään suomalaisen modernin arkkitehtuurin merkkiteosvalikoimaan.

Rajamäen tehdasyhdyskunnan eri-ikäiset tehdasrakennukset ja työväen ja virkailijoiden asuinrakennukset hoidettuine puistomaisine ympäristöineen kertovat ensin yksityisen yrittäjän ja sen jälkeen Valtion Alkoholiliikkeen (1969 alk. Oy Alko Ab:n) roolista tehtaanpatruunana ja rakennuttajana, joka on suosinut teollisen miljöön tuotanto-, asuin-, huoltorakennusten ja kirkon suunnittelijoina maan etevimpiä suunnittelijoita. Rajamäen tehdasyhdyskunta on rakentunut Rajamäen rautatieaseman ympärille. Rautatien itäpuolella on tehtaan sijaintipaikan valinnan kannalta toinen ratkaiseva tekijä: runsasvetinen lähde.

Alueen tuotantorakennusten vanhimpia ovat 1800-luvun lopussa pääosin arkkitehti S. M. Schjerfbeckin suunnitelmien mukaan rakennetut viina- ja hiivatehtaan punatiiliset teollisuusrakennukset. Asumattomalle alueelle perustetun tehtaan työväenasunnot, niin sanotut Sörkän kasarmit, sekä kansakoulu ja lastentarha samalta ajalta sijaitsevat tehtaan eteläpuolella olevalla Tykkitorninmäellä. 1920-luvun rakentamisesta on jäljellä mm. persoonallinen isännöitsijän asunto ja työnjohtajien asunnot.

Kieltolain jälkeisen 1930-luvun voimakkaan laajentumisen kaudelta ovat peräisin Oy Alkoholiliike Ab:n funktionalistiset tuotantorakennukset ja toistakymmentä rautatien itäpuolelle rakennettua kahden perheen työväen ja toimihenkilöiden asuntoa. Väljästi maastoon sijoitetut asuinrakennukset ovat valkoiseksi rapattuja ja niissä on molemmissa päädyissä sisäänvedetty kuisti. Sekä rautatien itäpuolella että Tykkitorninmäellä on arvokasta asuinrakennuskantaa myös 1940- ja 1950-luvuilta. Rajamäen rakennuksia ovat suunnitelleet mm. arkkitehdit Aarne Ervi, Erkki Huttunen ja Einari Teräsvirta.

Alueella sijaitsee myös yhtiön 1930-luvulla rakennuttama, Erkki Huttusen suunnittelema kirkko, jota hallitsee keskiakselissa oleva huipultaan kapeneva ja pyöristyvä torni. Kirkkosalin betonista holvatun sisäkatteen muoto seuraa jyrkkiä katonlappeita pyöristyen ylimmästä osastaan. Alttariseinän freskomaalaus Tie, totuus ja elämä vuodelta 1956 on Anna Räsäsen tekemä. Kookkaat messinkivalaisimet ovat Taito Oy:n tuotantoa. Sisäänkäynnin Vuorisaarna- ja Sallikaa lasten tulla tyköni -aiheiset reliefit on tehnyt kuvanveistäjä Arvi Tynys.

Rajamäen asema-alueella on aseman lisäksi kolme asuinrakennusta, mm. komea asemapäällikön talo, 1900-luvun alusta.
 
Historia
Hyvinge Fabriks Aktie Bolagin perusti 1888 tohtori Wilhelm Juslin. Hiivatehtaana aloittaneesta yhtiöstä kehittyi sittemmin Suomen huomattavin alkoholitehdas. Hiivatehtaan sijoituspaikkaa 1880-luvun lopulla etsittäessä etusijalla oli rautatien varsi, jotta raaka-aineeksi tarvittava vilja sekä tuotantoon tarvittavat polttopuut voitaisiin helposti kuljettaa tehtaalle ja vastaavasti valmiit tuotteet eteenpäin kuluttajille. Kaikkein tärkeintä oli kuitenkin runsasvetisen lähteen löytyminen sopivan etäisyyden päästä radasta. Vaatimuksen täyttävä paikka löytyi Nurmijärven kunnan Hyvinkään kylästä Rajamäen tilalta Hanko-Hyvinkää -radan varrelta.

Tehtaan ensimmäisen rakennusvaiheen rakennuksista olivat valmiina 1889 varsinainen tehdasrakennus, jota on laajennettu monena vuosikymmenenä, sekä laboratorio ja pieni makasiini. Kapeassa ja korkeassa tislaamossa, joka toimii museona, on teollisuushistoriallisesti mielenkiintoinen Metallwerke J. Adersin Magdeburgissa valmistama Barbet-tislauslaitteisto, joka asennettiin 1913. Tiilinen tyhjäpullovarasto on vuodelta 1902.

Heti perustamisensa jälkeen 1889 Hyvinkään Tehdas kääntyi rautatiehallituksen puoleen anoen aseman perustamista Rajamäen seisakkeelle. Asemarakennus valmistui 1892. Sitä laajennettiin 1908 arkkitehti Bruno Granholmin suunnitelmien mukaan nykyasuunsa.

Hyvinkään Tehtaan hiiva-, alkoholi- ja etikkatehtaat siirtyivät valtiolle kieltolain alkaessa joulukuussa 1919. Rajamäen tehtaiden uudeksi omistajaksi perustettiin Valtion Alkoholiliike ja tehtaiden uudeksi nimeksi annettiin Valtion Alkoholitehdas Keskus. Laitos valmisti alkoholia lääkinnällisiin ja teknisiin tarkoituksiin. Kun kieltolaki kumottiin 1932, perustettiin uutta tuotantoa hoitamaan Oy Alkoholiliike Ab (vuodesta 1969 Oy Alko Ab).

1930-luvulla laajentunut tehdas kasvatti koko Rajamäen yhdyskunnan ja taajaman. Alko avusti paikkakunnan kulttuuri-, urheilu- ja kouluelämää. Arkkitehti Erkki Huttunen suunnitteli laajan ja yhtenäisen tehdaskompleksin, vesitornin, voimalaitoksen, laboratorion, konttorin, korjaamon ja varaston lisäksi tehdasalueen ulkopuolelle mm. tehdasseurakunnan kirkon sekä kokonaisuuden muodostavat tyyppitalot vuosilta 1935-38.

Huttusen piirtämän kirkon tilaajana oli niinikään Oy Alkoholiliike Ab. Rakennuttajan laatiman ohjelman mukaisesti suunnittelulle asetettiin vaatimukseksi, että kirkon keskiakselilla tuli olla "edustava" torni, vesikaton jyrkkä satulakatto ja kerhohuonesiiven liittyä täysin symmetrisesti kirkkoon. Betonista ja tiilestä rakennettu kirkko valmistui 1938. Yleinen kilpailu alttarifreskosta pidettiin vuonna 1956. Rajamäen tehtaiden kirkko lahjoitettiin Nurmijärven seurakunnalle 1985.

Laaja uudisrakennusvaihe 1970-luvulla toteutettiin pääosin arkkitehti Einari Teräsvirran suunnitelmien mukaan. Tämä rakennusvaihe ei kokonaisuudessaan sisälly kohteen rajaukseen, mutta sen rakennuskanta ja arkkitehtuuri on aiempien vuosikymmenten tavoin arvokasta.
 
Lisätietoa
Olli Vehviläinen, Rajamäen tehtaat 1888-1963. Helsinki 1963.

Irja Sormunen, Nurmijärven pitäjän historia 3, 1900-1970. Nurmijärvi 1974.

Sirkka Valanto, Suomen rautatieasemat vuosina 1857-1920. Museovirasto. Rakennushistorianosasto. Julkaisu n:o 11, 1/1982. Helsinki 1982.

Nurmijärven kulttuurimaisema. Nurmijärven kunta. Nurmijärvi 1985.

Lauri Putkonen, Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat teollisuusympäristöt. Ympäristöministeriö. Kaavoitus- ja rakennusosasto. Tutkimus 4/1988. Helsinki 1989.

Urho Handolin, Raimo Leino ja Tauno Nikki. Korven kylät, Röykän raitit ja vähän Vihtiäkin. Nurmijärvi, Vantaa 1997.

Sopimus valtakunnallisesti merkittävien asema-alueiden suojelusta (YM, päätös 9.12.1998 diarionro 2/562/96).

Do.co.mo.mo. Modernismin merkkiteoksia Suomen arkkitehtuurissa. Alvar Aalto Akatemia, docomomo Suomi-Finland ry, Suomen rakennustaiteen museo. Helsinki 2002.

Nina Välkepinta, Rajamäen tehdasyhdyskunnan asuinalue, inventointi- ja arvotusraportti. Nurmijärven kunta 2003.

Rajamäen tehdasyhdyskunnan asuinalueen sisätilojen inventointi osa II, Sisätilainventointiselvitys. Arkkitehdit Mustonen. Nurmijärven kunta 2004.

Rajamäen tehdasyhdyskunnan asuinalueen sisätilojen inventointi osa III, Sisätilojen arvottaminen ja kunnostusperiaatteet. Arkkitehdit Mustonen. Nurmijärven kunta 2004.

Marja Terttu Knapas ja Soile Tirilä, Suomalaista kirkkoarkkitehtuuria 1917-1970. Museoviraston rakennushistorian osaston julkaisuja 30. Helsinki 2006.

arkkitehdit mustonen oy Olli Helasvuo, Niina Svartström, Tapani Mustonen, Rajamäen tehtaat 1888-1959, radanvarren tehdeaskokonaisuus. Rakennushistoriaselvitys vuosien 1888-1959 rakennuskannasta. Altia 2011.
 
kohteeseen sisältyy:  kirkko; liikenteenrakennus; muu teollisuusrakennus; työväen asuintalo;
ympäristön nykyluonne:  taajama;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun

Rajamäen tehdasmuseo.

Rajamäen rautatieasema ja kirkko.

Rajamäen kirkko.
 
Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun:
Rajamäen tehdasyhdyskunta, kirkko ja rautatieasema
 
© Museovirasto 2009