 |
|
KARTTAHAKU |
|
| Vantaa | Uusimaa | |
Sotungin kylä ja Håkansböle |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Sotungin kylä ja Håkansböle | ||
| Kuvaus | ||
| Sotungin kylä edustaa tyypillistä uusmaalaista, keskiajalla joki- ja järvilaaksoihin syntynyttä kylää, jossa kantatilojen sijoittumisessa on tapahtunut suhteellisen vähän muutoksia isonjaon ja uusjaon jälkeen. Sotungin kylä ympäröivine viljelysmaisemineen on säilyttänyt perinteisen rakenteensa ja rakennuskantansa hyvin. Osa rakennuskannasta on vanhimmilta osiltaan 1700-luvulta. Etelässä kylä liittyy Håkansbölen kartanon historialliseen maisemaan.
Sotungin kylä sijaitsee kapean purolaakson keskellä olevilla kumpareilla. Kantatilojen rakennuskanta sijoittuu pääasiassa keskiaikaiselle kylätontille joen molemmin puolin kylänraitin varteen. Maatilojen talouskeskusten vanhin säilynyt rakennuskanta on peräisin 1700-luvulta valtaosan ollessa 1800- ja 1900-lukujen vaihteesta. Vanhaa rakennuskantaa on Nygårdin, Nygårdsin, Uusitalon, Kullobackan ja Kuppiksen tiloilla. Monet päärakennuksista ovat rungoiltaan 1700-luvulta. Kormuniitynojan eteläpuolisilla kukkuloilla on Håkansbölen kartano. Nykyinen kartanoalue on noin kuuden hehtaarin laajuinen. Svante Olssonin suunnittelema kartanopuisto, joka periytyy osin jo 1780-luvulta, ympäröi arkkitehti Armas Lindgrenin 1905 suunnittelemaa kaksikerroksista puista päärakennusta. Päärakennuksen jugendinteriöörit ovat tilarakenteeltaan ja sisustukseltaan hyvin säilyneet ja edustavat jugendin kokonaistaideteosajattelua parhaimmillaan. Alueella on päärakennusta vanhempia asuin- ja talousrakennuksia. Puiston pohjoispuolella on kahdeksankulmainen huvimaja (nykyinen mutteritalo), jonka kartanon omistanut Johan Sederholm on rakennuttanut 1775 kuningas Kustaa III:n vierailun muistoksi. Päärakennuksen etelä- ja itäpuolella ovat talous- ja tallipihan ympäristöt ja työväen asunnot. |
||
| Historia | ||
| Helsingin pitäjän asutuksen varhainen painopiste oli Helsinginjoen (Vantaanjoen) reitin varrella. Sotungin kylä suurine viljelysmaineen oli 1550-luvulla yksi alueen suurkylistä 13 talollaan. Håkansbölen kartanon paikalla oli myös keskiaikainen kylä.
Håkansbölen kartanon historia alkaa 1600-luvulta, jolloin tila sai rälssioikeudet ja säterivapauden. Sen kautta kulki tieyhteys Suurelta Rantatieltä Östersundomin kappelille. 1700-luvulla kartanon omisti varakas helsinkiläinen kauppias Johan Sederholm. Anders Lorenz Munsterhjelm istutti pihan tammikujan ja rakennutti talousrakennuksia omistaessaan kartanon 1800-luvulla, jolloin tilan maa-ala oli noin 900 hehtaaria. Munsterhjelm perusti 1860-luvulla öljynpuristamon Tikkurilaan, mistä väritehdas sai alkunsa. 1800-luvulla rakennetun kartanon päärakennuksen korjaamisen suunnittelu annettiin arkkitehti Armas Lindgrenille, joka kuitenkin vakuutti kartanon vuodesta 1905 omistaneen Arvid Sanmarkin uuden rakennuksen tarpeellisuudesta. Uusi päärakennus valmistui 1908. Talousrakennusten rakentamisen lisäksi kohennettiin puistoa. Kartanon omistus siirtyi Vantaan kaupungille 2005. |
||
| Lisätietoa | ||
| Eino Jutikkala ja Gabriel Nikander (toim.), Suomen kartanot ja suurtilat. Helsinki 1939.
Tauno Perälä, Helsingin maalaiskunnan historia I 1865-1945, 1965. Rakennuskulttuuri Vantaalla. Inventointi 1981. Kuntasuunnitteluvirasto C24:1981. Vantaa 1981. Markku Kuisma, Helsingin pitäjän historia II 1550-1713, Vantaan kaupunki 1990. Markku Kuisma, Helsingin pitäjän historia III 1713-1865, Vantaan kaupunki 1991. Håkansbölen kartano. Päärakennuksen rakennushistoriaselvitys. Arkkitehtitoimisto Schulman Oy 2007 (painamaton). Andreas Koivisto, Vårt Sottungsby. Sotunkimme. Sotungin Kyläyhdistys ry, Sottungs Byaförening rf. 2011. Elina Riksman, Håkansbölen kartanossa. På Håkansböle gård. Vantaan kaupunginmuseo 2019. |
||
| kohteeseen sisältyy: kartano; kylä; puisto; talonpoikaistalo; | ||
| ympäristön nykyluonne: agraarimaisema; | ||
Sotungin kylä. Saara Vilhunen 2007. |
Sotungin kylää. Saara Vilhunen 2007. |
Håkansbölen kartano. Hilkka Högström 2008. |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
PERUSHAKU