på svenska  paluu etusivulle  tietoa palvelusta  palaute  suurenna   pienennä  
PERUSHAKU
 
valitse kunta
kohteen nimi tai sen osa ?
 
kohteeseen sisältyy
ympäristön nykyluonne
 
KARTTAHAKU
kohteet maakunnittain
Pori Satakunta
Kivi-Pori
Kuvaus
Kivi-Porin vuoden 1852 palon jälkeen rakennettujen rantakorttelien kaupunkitalot ja julkiset rakennukset muodostavat yhden edustavimpia vanhoja kivikaupunginosia maassamme.

Kivi-Porin alue Kokemäenjoen etelärannalla muodostaa yhtenäisen, rikaspiirteisen klassistisen ja kertaustyylisen kokonaisuuden, missä katunäkymät ovat yhtenäisiä, ja missä myös monet pihat ovat säilyttäneet perinteisen asunsa portteineen ja makasiineineen. Alue kattaa pääpiirteissään 1558 perustetun Porin kaupungin vanhimman asutetun osan, jonne sijoittuivat kaupungin ensimmäinen raatihuone, kirkko ja kuninkaankartano.

Julkisia rakennuksia ovat raatihuone, Keski-Porin kirkko, hotelli, tullimakasiini ja teatteri. Muut rakennukset ovat olleet alun perin yksityisiä asuintaloja ja kauppahuoneita; ns. Junneliuksen palatsi on nykyisin kaupungintalo. Suuren osan palon jälkeisen jälleenrakennusvaiheen julkisista ja yksityisistä rakennuksista on suunnitellut kaupunginarkkitehti C.J. von Heideken.

Porin raatihuoneen edessä on puisto, joka liittää alueen Porin ruutukaavan pääakseliin. Raatihuoneen pääfasadi on suunnattu puistoon ja esplanadikaduille. Raatihuone on perusrakenteeltaan tyypillinen empirekauden julkinen rakennus: se on kaksikerroksinen aumakattoinen tiilirakennus, jonka julkisivuissa on keskirisaliitit ja jonka pohjakerroksen julkisivun pinta on rustikoitu ilmentämään kerroksen kantavaa tehtävää. Toisen kerroksen seinäpinta on rapattu sileäksi, julkisivut maalattu keltaisiksi ja yksityiskohdat valkoisiksi. Raatihuoneen funktiota symboloi katolla oleva vartio- ja kellotorni. Autonomian ajan alkupuolella rakennettu raatihuone on Porin ohella säilynyt Kokkolassa, Kajaanissa, Lappeenrannassa ja Loviisassa.

Kokemäenjoen rannassa sijaitseva Keski-Porin kirkko on ensimmäisiä uusgoottilaisia tiilikirkkoja Suomessa. Päätytornillisessa pitkäkirkossa on kuoripäädyssä ulkoneva sakaristoapsidi. Tiiliseiniä jäsennöivät räystään yläpuolelle kohoavat portaittain kapenevat kontreforit ja suuret suippokaariset ikkunat. Tornin huippu ja ikkunoiden puitteet ja sauvastot ovat valurautaa ja ne on tehty Porin Konepajassa. Kirkkosali on kolmilaivainen. Kimppupilarit kannattavat tilliholveja.

Kirkkopuistossa on Aimo Tukiaisen 1952 tekemä 1939-1944 sotien sankaripatsas, jossa 25 metrin pituiselta graniittijalustalta kohoaa kuusi veistosta. Lisäksi alueella on vuoden 1918 valkoisten sankaripatsas sekä heimosoturien ja Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkit.

Kivi-Porin ja Kokemäenjoen pohjoisrannan teollisuusalueen yhdistää 1926 valmistunut, Jalmari Castrénin suunnittelema ja Constructor Oy:n urakoima rautasilta. Tyypiltään se on harvinainen riippupaarteinen kaideansassilta.

Kivi-Pori kuuluu pääosiltaan Porin kansalliseen kaupunkipuistoon.
 
Historia
Porin kaupunki perustettiin Kokemäenjoen suulle 1558, kun Ulvila oli jäänyt maankohoamisen vuoksi purjehdusreitin ulottumattomiin. Porin ensimmäiseksi asutettu alue oli ilmeisesti Pärnäistenharju, ja kaupungin ensimmäinen raatihuone sijaitsi harjulla ilmeisesti lähes samalla paikalla kuin nykyinen. Kuninkaankartano sijaitsi nykyisen Keski-Porin kirkon paikalla.

Kaupunki paloi useaan otteeseen. Vuoden 1852 suurpalon jälkeen kaupungista haluttiin tehdä avarampi ja paloturvallisempi. Uuden asemakaavan suunnitteli lääninarkkitehti G.T. Chiewitz. Leveät puistokadut jakoivat kaava-alueen neljään kaupunginosaan ja tonttien välissä oli palokujat. Toreja olivat jo vuoden 1801 asemakaavaan sisältynyt nykyinen Kauppatori sekä Liisantori. Vanha tori muuttui puistokadun päättäväksi Raatihuoneen puistoksi. Porin rantakorttelit rakentuivat nopeasti palon jälkeen ja rakennusmateriaalina oli pääasiallisesti kivi.

Keski-Porin kirkon muuraustyö aloitettiin 1860 kaupunginarkkitehti C.J. von Heidekenin piirustusten mukaan. Kirkkopuistikko syntyi kirkon suunnittelun yhteydessä. Kirkon kiinteän sisustuksen ja teknisesti uudenaikaisen valurautatornin suunnitteli lääninarkkitehti G.T. Chiewitz. Kirkko vihittiin käyttöön 1864. Sisämaalaus tehtiin 1898, ja sen suunnitteli arkkitehti August Krook. Kuori-ikkunoiden lasimaalaukset 1920-luvulta suunnitteli Magnus Enckell. Kirkon mittava restaurointityö valmistui jouluksi 1996 (arkkit.toimisto Laiho-Raunio-Pulkkinen).

Arkkitehti C.L. Engel signeerasi raatihuoneen piirustukset 1831, mutta rakentaminen aloitettiin vasta vuosikymmenen lopulla. Raatihuone vihittiin käyttöön 1841. Rakennus vaurioitui 1852 palossa, mutta korjattiin. Arkkitehti J.E. Stenbergin suunnittelema kivinen kellotorni valmistui vasta 1891. Sisätiloissa tehtiin uudelleenjärjestelyjä 1892. Raatihuone korjattiin vuosien 1980 ja 1991 välillä.

Nykyinen kaupungintalo, ns. Junneliuksen palatsi, valmistui 1895 (A. Krook). Porin teatteri rakennettiin 1883-1884 (J.E. Stenberg, sisustus C. Grabow). Muutama vuosi myöhemmin rakennusta jatkettiin Stenbergin suunnittelemalla galleriaosalla.

Raatihuoneen ja joen välissä sijaitseva pakkahuone valmistui 1858 kaupunginarkkitehti C.J. von Heidekenin suunnittelema. Rakennusta laajennettiin 1896 (G. Nyström) ja peruskorjattiin 1977-1981 Porin Taidemuseon käyttöön (K. Gullichsen). Museota laajennettiin 1999 (K. Gullichsen). Jokirannassa sijaitseva puinen rantamakasiini valmistui 1896 (G. Nyström).

Hotelli Otavan rakennus valmistui 1857 kaupunginarkkitehti C.J. von Heidekenin suunnitelmin kaksikerroksisena. Rakennusta korotettiin arkkitehti J.E. Stenbergin suunnitelmin 1891, jolloin se sai uusrenessanssiasunsa. Kaarlo Bergbomin perustama Suomalainen Teatteri esiintyi ensimmäisen kerran Hotelli Otavan yläsalissa 1872.
 
Lisätietoa
Zachris Topelius, Finland framstäldt i tekningar 1845.

Juhani Saarinen, Hengellinen ja henkinen elämä. Porin historia III 1809-1939. Porin kaupunki 1972.

Ritva Tuomi, Porin raatihuone. Historia ja nykyasun inventointi. Porin kaupungin rakennusvirasto. Pori 1973.

Kristian Gullichsen, Porin taidemuseo. Arkkitehti 2/1982.

Pertti Hokkanen, Porin etelärannan alueen suunnittelu. Arkkitehti 5/1984.

Henrik Lilius, Kaupunkirakennustaide autonomian alusta 1850-luvulle. Ars Suomen taide 3. Otava 1989.

Vilhelm Helander ja Simo Rista, Suomalainen rakennustaide. 1989.

Inventointi, Tapani Vainio 1991. Satakunnan rakennusperinne, Satakunnan seutukaavaliitto 1990.

Henrik Lilius, Porin suurtorin vaiheita. Sarka 1996. Satakunnan museon vuosikirja.

Liisa Nummelin, Keski-Porin kirkon restaurointihistoria. Elävä kirkkorakennus. Aika ja ajankohtaisuus restauroinnissa. Tampereen teknillinen korkeakoulu, Arkkitehtuuriosasto, Arkkitehtuurin historian ja teorian laitos 1999.

Marianna Niukkanen, Elämää tulipalosta toiseen. Porvarina Porissa. Muistomerkki, rakennetun historian ulottuvuuksia. Museovirasto 1999.

Toiveet ja todellisuus. Satakunnan rakennusperinnön hoito-projekti 1998-2000. Loppuraportti. Toim. Minna Linnala ja Liisa Nummelin. Satakunnan museon julkaisuja 13/2000.

Teemu Mökkönen, Porin kaupunkiarkeologinen inventointi 2002.

Suistolaisten puisto. Porin kansallisen kaupunkipuiston historia ja maisema. Toim. Maunu Häyrynen et al. Porin kaupunki 2004.

Lauri Putkonen, Satakunnan rakennusperintö. Satakuntaliitto. Painamaton inventointi 2005.
 
kohteeseen sisältyy:  hotelli; kaava-alue; kaava-alue; kauppa- ja liikerakennus; kaupungin asuintalo; kirkko; museo; puisto; raatihuone; teatteri; tulli- ja pakkahuone;
ympäristön nykyluonne:  kaupunki;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun

Kivi-Porin yhtenäistä kaupunkimaisemaa hallitsee Keski-Porin kirkko.

Kivi-Pori, näkymä Etelärannasta.

Keski-Porin uusgoottilainen kirkko. Etualalla Tukiaisen tekemä sankaripatsas.
 
Kartta: Kivi-Pori
 
© Museovirasto 2009