Museovirasto

 PERUSHAKU

kohteet maakunnittain
 

KARTTAHAKU

maakuntakartta Lappi Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Pohjois-Karjala Etelä-Karjala Pohjanmaa Pohjois-Savo Etelä-Savo Kymenlaakso Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Päijät-Häme Uusimaa - itä Kanta-Häme Uusimaa - länsi Pirkanmaa Satakunta Varsinais-Suomi
Loviisa Uusimaa

Loviisan maalinnoitus

Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Loviisan maalinnoitus
Kuvaus
Loviisan maalinnoitus ja siihen liittyvä Svartholman merilinnoitus ovat Ruotsin Turun rauhan 1743 aluemenetysten jälkeen rakentamia linnoituksia. 1700-luvun loppupuolen ruotsalaista linnoitustekniikkaa edustava Loviisan maalinnoitus on merkittävä osa valtakunnan itärajan puolustushistoriaa.

Loviisan maalinnoitus ja sen edustalla oleva Svartholman saarilinnake ovat Helsingin edustalle rakennetun Suomenlinnan päälinnoituksen itäinen etuvarustus. Loviisan maalinnoituksen tarkoitus on ollut valvoa Suuren Rantatien liikennettä. Vanha rantamaantie kulkee bastionien länsipuolella Garnisonin alueen läpi. Augustin Ehrensvärdin laatimasta linnoitussuunnitelmasta on säilynyt Suuren rantatien varteen rakennetut graniitista muuratut bastionit Rosen ja Ungern ja niihin liittyvät maavallit. Bastionien takana on nähtävissä 1750-luvun louhosalueita, kivityömaita, osittain rakennetun bastioni Adolf Fredrikin pohja sekä vallien maansiirtoalueita. Bastionit Rosen ja Ungern, joiden ampuma-aukot suuntautuvat tielle, ovat kuuluneet linnoituksen itäiseen etuvarustukseen. Loviisanlahti on aikoinaan ulottunut bastioni Ungerniin saakka.

Loviisan kaupungin pohjoisosassa Puistokadun varrella on linnoitussuunnitelmaan liittynyt kaksikerroksinen komendantintalo, joka on yksi harvoja linnoitussuunnitelman toteutuneista kivirakennuksista. Tyypillinen hårlemanilainen barokkiklassistinen virkatalo toimii Loviisan kaupungin museona. Vallikadun varrella on linnoitukseen kuulunut kivinen leipomorakennus ja Itäisen Tullikadun varrella kaksi kaksikerroksista kivikasarmia 1750-luvulta.
 
Historia
Turun rauhassa 1743 Ruotsin itärajaksi tuli Kymijoen läntisin haara. Ruotsi menetti kaikki itärajan linnoituksensa. Valtiopäivät päättivät 1747 rakentaa valtakunnan itärajan turvaksi kaksi kaksoislinnoitusta: varikkolinnoituksen ja laivastotukikohdan Helsinkiin ja sen edustalla oleville saarille sekä rajalinnoituksen Degerbyhyn ja sen edustalle.

Degerbyn kaupunki perustettiin 1745 Haminan jäätyä Venäjän puolelle. Kaupungista tehtiin läänin uusi pääkaupunki ja sitä alettiin linnoittaa. Ensimmäisen linnoitussuunnitelman laati linnoituseversti A.J. Nordenberg 1744. Tavoitteena oli bastionein ympäröity kivirakennuksista koostuva kaupunki, johon oli tarkoitus liittyä linnoitusvyöhykkeen ulkopuolinen esikaupunki.

Kaupungin lopullisen linnoitussuunnitelman, joka perustui Nordenbergin ehdotukseen, laati A. Ehrensvärd 1747. Loviisan kaupungin asemakaava-, linnoitus- ja kaupunkisuunnitelmat edustivat Suomessa uudenlaista, klassismin tyyli-ihanteiden mukaista kaupunkia taitteisine ääriviivoineen. Linnoitustyöt käynnistettiin jo seuraavana vuonna Ehrensvärdin johdolla. Suunnitelmista toteutui vain bastionit Ungern ja Rosen maavalleineen sekä muutama kivirakennus: Komendantin talo, ns. Fortifikationshuset ja kasarmi Lilja. Komendantintalo rakennettiin 1755 Samuel Bernerin piirustusten mukaan. Varsinainen asutus ja puukaupunki syntyivät linnoituksen eteläpuolelle.

Garnisonin alue kuului alunperin Degerbyn linnoitukseen, mutta 1800-luvun alkupuolella alue jaettiin kaupunkilaisille tonttimaaksi. Ensimmäiset rakennukset oli rakennettu alueelle jo 1700-luvn puolella. Suurin osa rakennuskannasta rakennettiin 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa.

Loviisan linnoitus menetti sotilaallisen merkityksensä, kun Suomi liitettiin Venäjään 1809. Linnoitusalue otettiin laidunmaaksi ja 1890-luvulla virkistyskäyttöön. Bastioni Ungern korjattiin 1960- ja 1990-luvulla ja bastioni Rosenin muureja 1940-luvulta lähtien, lisäksi sen suojakatos rakennettiin 1979. Muurinkorjaukset aloitettiin 2005 tavoitteena alkuperäisten osien ja rauniomaisuuden säilyttäminen.
 
Lisätietoa
Henrik Lilius, Suomalainen puukaupunki - Trästaden i Finland. 1985.

Olle Sirén, Loviisan kaupungin historia 1745-1995. Loviisa 1995.

Pia Wilhelmsson, Komendanttien puutarha. Komendantti ja hänen puutarhansa - Komendantintalon elämästä n. 1750-1850. Loviisan kaupungin museo. Julkaisuja 7. Loviisa 1998.

Johanna Enqvist ja Veli-Pekka Suhonen, Loviisan maalinnoituksen inventointi. Museoviraston rakennushistorian osasto 2004.
 
kohteeseen sisältyy:  kasarmi; katutila; linnoitus; puisto; tie;
ympäristön nykyluonne:  kaupunki;
 
Loviisan maalinnoituksen bastionien Rosén ja Ungern välissä kulkee historiallinen Suuri Rantatie. Hannu Vallas 2003
Loviisan maalinnoituksen bastionien Rosén ja Ungern välissä kulkee historiallinen Suuri Rantatie. Hannu Vallas 2003.
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
palaute kohdetiedoista
sivun alkuun
 


© Museovirasto 2009