på svenska  paluu etusivulle  tietoa palvelusta  palaute  suurenna   pienennä  
PERUSHAKU
 
valitse kunta
kohteen nimi tai sen osa ?
 
kohteeseen sisältyy
ympäristön nykyluonne
 
KARTTAHAKU
kohteet maakunnittain
Loviisa Uusimaa
Loviisan alakaupunki
Kuvaus
Loviisan alakaupunki on yksi maamme yhtenäisimmistä 1700-luvun kaupunkialueista, jonka asemakaava, kaupunkirakenne sekä rakennuskanta ovat säilyneet hyvin. Pitkille ja suorille katunäkymille antavat leimansa 1700-luvun lopulla ja 1800-luvun alkupuolella rakennetut pienikokoiset rakennukset.

Alakaupunki muodostuu Loviisan perustamisen jälkeen linnoituksen eteläpuolelle 1700-luvulla vapaasti syntyneestä puukaupunginosasta, jota leimaa edelleen yhtenäinen ja tiivis katutila sekä historiallinen rakennuskanta.
Alakaupungin pohjoisosassa sijaitseva Sepänkujan ja Degerbynkadun välinen tiivis, kapea ja korkea katutila muodostaa yhtenäisen kaupunkistruktuurin. Katujen varsilla on muutama kaksikerroksinen 1700-luvulta peräisin oleva asuinrakennus, joka on vuorattu aikakaudelle tyypillisellä pystylaudoituksella.

Pohjois-etelä suuntaiset Kuningattarenkatu ja Mariankatu alkavat Karlskronanbulevardilta ja yhtyvät etelässä kiilamaisesti Suolatorin kohdalla. Alakaupunki jatkuu rakennuskannaltaan hyvin säilyneenä Suolatorista etelään Puutarhakatua pitkin Perämiehenkujalle asti. Pitkille ja suorille katunäkymille antavat leimansa 1700-luvun lopulla ja 1800-luvun alkupuolella rakennetut pienikokoiset rakennukset. Katunäkymän eheyttä korostavat suhteellisen pienikokoiset tontit. Suolatorin eteläpuoleiset tontit, jotka alun perin ovat olleet merimiesten ja käsityöläisten asuttamia, ovat huomattavan kapeita ja pienikokoisia. Niillä sijaitsevat asuintalot on usein rakennettu tontin pitkälle sivulle pääty kadulle päin. Alueella on myös säilynyt muutama läpiajettavalla porttikäytävällä varustettu asuinrakennus.

Loviisan alakaupungin eheä pienimittakaavainen rakenne kapeine katutiloineen ulottuu Puutarhakatua ja Köydenpunojan katua pitkin etelään aina Antinkyläntien yli uimarannalle eli Plagenille saakka. Plagenin eteläreunan muodostaa Tamminiemen alue, jossa sijaitsee vanha muotopuutarha ja kaksi varsin alkuperäisenä säilynyttä empire-tyylistä asuinrakennusta 1800-luvulta.

Alakaupungilla on läheinen yhteys Loviisanlahteen. Maankohoamisen ja maantäytön myötä entisestä rannasta on tullut katu (Rantatie) ja rantaan on muodostunut yhtenäinen kävelyreitistö. Suolatorilta on yhteys rannassa sijaitsevaan Laivasiltaan, jossa on entisiä suolamakasiineja. Alue, joka nykyään palvelee pääosin matkailua, toimii myös pienvenesatamana.

Alakaupungin länsipuolella kaupungin maisemallisen kehyksen muodostaa metsäinen Myllyharju, jolla on mm. kaksi hautausmaata ja näköalapaikka Kukkukivi, jonne arkkitehti K. Hjelt suunnitteli jugendvaikutteisen valurautatisen näköalatornin 1906. Myllyharjun maamerkkejä ovat tuulimylly ja Arkkitehtitoimisto Kaija ja Heikki Sirénin suunnittelema vesitorni vuodelta 1961.
 
Historia
Degerbyn kaupunki perustettiin 1745, kun linnoituskaupunki Hamina oli luovutettu Venäjälle Turun rauhassa 1743. Kaupungin lopullisen asemakaavan laati Augustin Ehrensvärd 1747. Tavoitteena oli bastionien ympäröimä kivestä rakennettu kaupunki, johon tuli liittyä linnoitusvyöhykkeen ulkopuolinen esikaupunki. Vain osa bastioneista sekä muutama kivirakennus toteutui. Varsinainen asutus ja puukaupunki, nyk. Loviisan alakaupunki syntyi linnoituksen eteläpuolelle.

Alakaupunki säästyi vuoden 1855 suuressa kaupunkipalossa. Alakaupungille tehtiin uusi asemakaava 1963, jossa suurin osa historiallisesta rakennuskannasta olisi korvattu 2-5 kerroksisilla rakennuksilla ja kaupunginosan pienimittakaavainen rakenne olisi muuttunut täysin. Vuosien 1977 ja 1980 asemakaavan muutoksissa kehityssuuntaa muutettiin ja kaupunginosan suojelu sekä varovainen täydennysrakentaminen otettiin tavoitteeksi.
 
Lisätietoa
Lovisa, ändring av stadsplan. Den nordiska trästaden 22. 1972.

Henrik Lilius, Kaupunkirakentaminen 1617-1856. Suomen kaupunkilaitoksen historia 1. Keskiajalta 1870-luvulle. Suomen Kaupunkiliitto. Vantaa 1981.

Henrik Lilius, Suomalainen puukaupunki - Trästaden i Finland. 1985.

Olle Sirén, Loviisan kaupungin historia 1745-1995. Loviisan kaupunki, Loviisa 1995.

Petra Mäntynen, Loviisan Alakaupungin Puutarhakatu, inventointiraportti. Loviisan tekninen palvelukeskus 1996.
 
kohteeseen sisältyy:  hautausmaa; kaava-alue; katutila; kaupungin asuintalo; puisto; tori; tuulimylly;
ympäristön nykyluonne:  kaupunki;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun

Loviisan alakaupunkia.

Loviisan alakaupunkia. Keskellä suolatori ja pienvenesatama.

Loviisan alakaupunkia, Suolatori.
 
Kartta: Loviisan alakaupunki
 
© Museovirasto 2009