 |
|
KARTTAHAKU |
|
| Loviisa | Uusimaa | |
Loviisan Esplanadi |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Loviisan Esplanadi | ||
| Kuvaus | ||
| Loviisan Esplanadi on 1800-luvun puolenvälin kaupunkisuunnitteluperiaatteiden mukaan toteutettu leveä puistokatu, jota reunustavan rakennuskannan pääosa on rakennettu kaavasuunnitelman mukaan 1860-luvulla tai 1800-luvun lopulla ja edustaa erinomiasesti aikakauden kaupunkirakentamisen ihanteita.
Esplanadi jakaa kaupungin kahteen osaan, linnoituksen kaupunginosaan ja Alakaupunkiin. Puistokadun länsipäätä hallitsee sen päätepisteenä kaupungin punatiilinen kirkko 1800-luvun jälkipuoliskolta. Esplanadin varrella sijaitsevan Kauppatorin laidassa on raatihuone ja samassa korttelissa seurahuone. Muu rakennuskanta Esplanadin varrella muodostuu 1800-luvun loppupuolella, lähinnä 1860-luvulla rakennetuista pääasiassa kivirakenteisista kaksikerroksisista asuin- ja liikerakennuksista. Tyylillisesti ne ovat empiren ja alkavan historismin leimaamia. Esplanadin varren rakennuskantaan kuuluvat myös mm. postitalo, apteekki, elokuvateatteri ja linja-autoasema. Esplanadin puistokatuun liittyy kirkon etelä- ja pohjoispuolella sijaitsevat Sibeliuspuisto ja Kirkkopuisto sekä Esplanadinpuiston itäpäässä sijaitseva toisen maailmansodan jälkeen perustettu Kurkipuisto. Se perustuu E.B. Lohrmanin asemakaavaan vuodelta 1857 ja maisema-arkkitehti Paul Olssonin 1917 laatimaan Esplanadin puistosuunnitelmaan. |
||
| Historia | ||
| Loviisan kaupunki paloi keskeisiltä osiltaan vuonna 1855. Uusi E.B. Lohrmannin laatima asemakaava, joka muutti kaupunkirakenteen täysin uudeksi, vahvistettiin 1857.
Loviisan kirkko rakennettiin vuosina 1862-65 G.T. Chiewitzin ja J. Basilierin suunnitelmien mukaan Esplanadin länsipäähän katunäkymän päätepisteeksi. Puistokadun varrelle rakennettiin 1860-luvulla kaksikerroksisia kivisiä asuin- ja liikerakennuksia, joita suunnittelivat arkkitehti Chiewitzin ohella Julius Basilier ja kelloseppämestari Felixzon. Chiewitzin suunnittelema 1862 valmistunut raatihuone noudatti perinteistä kaksikerroksista raatihuonetyyppiä ajanmukaiseen uusrenessanssiarkkitehtuuriin sovitettuna. Samaan kortteliin rakennettiin seurahuone Julius Basilierin johdolla 1863 Chiewitzin laatimien piirustusten mukaan. Seurahuonetta laajennettiin arkkitehti Selim A. Lindqvistin 1907 laatimien suunnitelmien mukaan. Se on Suomen vanhin säilynyt puinen Seurahuone. |
||
| Lisätietoa | ||
| Henrik Lilius, Kaupunkirakentaminen 1617-1856. Suomen kaupunkilaitoksen historia 1. Keskiajalta 1870-luvulle. Suomen Kaupunkiliitto. Vantaa 1981.
Henrik Lilius, Suomalainen puukaupunki - Trästaden i Finland. 1985. Henrik Lilius, Kaupunkirakennustaide autonomian alusta 1800-luvun jälkipuoliskolle ja Kaupunkirakennustaide 1800-luvun jälkipuoliskolla. ARS Suomen taide 3-4. Keuruu 1989. Maunu Häyrynen, Kaupunkipuisto 1800-luvulla. ARS Suomen taide 4. Keuruu 1989. Olle Sirén, Loviisan kaupungin historia 1745-1995. Loviisan kaupunki, Loviisa 1995. Asko Salokorpi, Selim A. Lindqvist : arkkitehti. 2001. Hortus fennicus, Suomen puutarhataide. Viherympäristöliitto & Suomen puutarhataiteen seura 2001. |
||
| kohteeseen sisältyy: kaava-alue; katutila; kauppa- ja liikerakennus; kirkko; muu hallintorakennus; puisto; tori; | ||
| ympäristön nykyluonne: kaupunki; | ||
Loviisan Esplanadin varren rakennuksia. Soile Tirilä 2000. |
Loviisan raatihuone. Soile Tirilä 2000. |
Loviisan kirkko. P-O. Welin 1962. |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
PERUSHAKU