på svenska  paluu etusivulle  tietoa palvelusta  palaute  suurenna   pienennä  
PERUSHAKU
 
valitse kunta
kohteen nimi tai sen osa ?
 
kohteeseen sisältyy
ympäristön nykyluonne
 
KARTTAHAKU
kohteet maakunnittain
Pori Satakunta
Ahlaisten kirkonkylä
Kuvaus
Ahlaisten kirkonkylä on yksi parhaiten vanhan rakenteensa säilyttäneitä ja hoidettuja kirkonkyliä maassa.

Jokivarren harjanteella ja lähellä merenrantaa sijaitseva Ahlaisten kirkonkylän muodostavan Ala- ja Ylikylän asutus on keskittynyt raitin varrelle. Oman alueen muodostaa jokirantaan kasvanut Vaaksholman alue.

Kylän keskuksessa, Alakylässä, teiden risteyksessä on puinen ristikirkko (1796/1908) tapuleineen (1834). Monet kylän rakennuksista ovat 1800-luvulta. Maatilojen tiivis rakennuskanta keskittyy kirkon lisäksi maantien ja sitä risteävien raittien sekä kirkonkylän itäosassa olevan Ylikylään johtavan tien varrelle. Tiiviisti tien varressa sijaitsevat asuin- ja talousrakennukset lauta- ja pensasaitoineen luovat rajattuja ja yhtenäisiä raittinäkymiä.

Kirkonkylään liittyy vene- ja kalasatama sekä Vaaksholma eli Rantakaupunki, jossa on tiheää pienimuotoista asutusta ja tiiviitä raittinäkymiä.

Alakylän itäpuolelle, maantien varteen jäävän Ylikylän asutus muodostaa suurten tilakeskusten vaikutuksesta Alakylää hieman väljemmän raittinäkymän. Ylikylän vanhoja, rakennuskannaltaan merkittäviä taloja ovat mm. Malmgård, Södergård, Larsgård ja pappila, joiden päärakennukset ovat Ahlaisissa aktiivisesti vaikuttaneen rakennusmestari Malénin suunnittelmat.
 
Historia
Ahlainen oli keskiajalla huittislaisten kalastusaluetta, johon vanhempi kylänimi, Hvittisbofjärd, viittaa. Yhdessä läheisen Ytterbon kanssa Ahlainen muodosti merkittävän kylän, jossa uuden ajan alkupuolella oli jo 18 taloa. Kylät sijaitsivat tällöin merenlahden rannalla. Asutusta lisäsi ruotsalainen uudisasutus, jota saapui rannikolle 1200- ja 1300-luvulla. Kuningas Kustaa Vaasan ja hänen poikiensa aikana kruunu jakoi palkkioina, eläkkeinä ja korvauksina läänityksiä, jolloin myös Ahlaisiin ilmestyivät aateliskartanot.

Reduktion jälkeen muodostettiin suurimmista taloista ratsutiloja, mm. Herrgård ja Uppgård sekä Uotilan ja Härkösen kruununtilat. Ylikylä oli niin ikään 1600-luvulla läänitettynä ja peruutuksen jälkeen muodostettiin Malmgård ja Stengård.

Ahlainen perustettiin Ulvilan emäseurakunnan kappeliksi 1691 ja myöhemmin, 1861, Noormarkun kappeliksi. Omaksi kirkkoherrakunnaksi Ahlainen erotettiin 1893. Ahlainen liitettiin 1972 Porin kaupunkiin ja seurakunta muuttui yhdeksi Porin seurakunnista. Salomon Köykän suunnittelema päätytorniton pitkäkirkko valmistui 1796, jonka runkohuoneeseen liittyivät pitkillä sivuilla eteinen ja sakaristo. Kirkko uusittiin Josef Stenbäckin piirustusten mukaan 1908, jolloin sivuilla olleet rakenteet laajennettiin kirkkohuoneen ristivarsiksi. Tapuli rakennettiin intendenttikonttorissa 1832 laadittujen piirustusten mukaan.

Rakennusmestari Malèn suunnitteli 1860-luvulla useita asuinrakennuksia raitin varrelle. Malénin suunnitteleman Malmgårdin säteri- ja ratsutilan päärakennus valmistui 1865 ja sitä laajennettiin 1880- ja 1900-luvulla sekä korotettiin 1923. Karjarakennuksen vanhimmat osat ovat päärakennuksen ikäisiä. Pirttirivi on valmistui 1907. Rakennuksia ympäröi vanha puisto. Malénin suunnittelemat Larsgårdin päärakennus valmistui 1860, Pappilan 1865 ja Södergårdin kartanon päärakennus 1862.
 
Lisätietoa
Suomen asutus 1560-luvulla, kyläluettelot ja kartasto. Helsingin yliopiston historian laitoksen julkaisuja N:o 4. Helsinki 1973.

Ulla Heino, Ahlaisten historia. Pori 1979.

Satakunnan rakennusperinne. Satakunnan seutukaavaliitto. Sarja A:177. Pori 1990.

Eeva Aarrevaara, Heikki Kukkonen, mm, Liian tiivis asuttavaksi. Tutkimus tiiviisti rakennettujen perinteisten kylien rakenteesta ja asukkaiden kokemuksista. Teknillisen korkeakoulun arkkitehtiosaston julkaisuja 41/1997.

Lauri Putkonen, Satakunnan rakennusperintö. Satakuntaliitto. Painamaton inventointi 2005.
 
kohteeseen sisältyy:  kirkko; kylä; kylä; pappila; pienasumus; piensatama; talonpoikaistalo;
ympäristön nykyluonne:  kirkonkylä;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun

Ahlaisten Alakylää.

Ahlaisten kirkonmäki.

Ahlaisten kirkonkylän keskusraittia.
 
Kartta: Ahlaisten kirkonkylä
 
© Museovirasto 2009