på svenska  paluu etusivulle  tietoa palvelusta  palaute  suurenna   pienennä  
PERUSHAKU
 
valitse kunta
kohteen nimi tai sen osa ?
 
kohteeseen sisältyy
ympäristön nykyluonne
 
KARTTAHAKU
kohteet maakunnittain
Helsinki Uusimaa
Östersundomin kartano, kappeli ja Björkuddenin huvila
Kuvaus
Östersundomin kartano kuuluu Suomenlahden rannikolla sijaitseviin 1600-luvulla muodostettuihin kartanoihin, jonka talouskeskus koostuu monipuolisesta, ajallisesti kerroksisesta, hyvin säilyneestä rakennuskannasta. Östersundomin kartanoympäristöön kuuluvat pieni 1700-luvun kirkko ja Villa Björkudden, kirjailija Zacharias Topeliuksen vanhuudenkoti.

Maisemallisesti hallitsevalla paikalla, kuusiaidan suojassa oleva, kartanon päärakennus on peräisin 1870-luvulta. Rakennuksen eklektiseen ulkoasuun on liitetty tyylimääritelmä "englantilainen". Osa kartanon talouskeskuksen monipuolisesta rakennuskannasta on peräisin 1700-luvulta ja osa 1800-luvun puolesta välistä. Harmaakivinavetan vanhimmat osat ovat 1700-luvun lopulta, tiilestä muuratut viljamakasiini, viinapolttimo ja paja 1840-luvulta. Olennaisimmilta osiltaan kartanomiljöö on esimerkki 1800-luvun jälkipuolen rakentamistavasta. Arkkitehti Waldemar Aspelinin suunnittelema, suuri kalkkitiilinen tallirakennus on rakennettu 1923. Östersundomin kartanon talouskeskus ja peltoaukea ovat nykyään Porvoon moottoritien ja Vanhan Porvoontien välissä ja sen viljelymaisemaa suunnitellaan rakentamiskäyttöön.

Östersundomin puinen kappelikirkko meren rannassa kartanon lounaispuolella on päädyistään viistetty pitkäkirkko, jonka runkohuoneeseen liittyy koillisessa sakaristo ja länsipäädyssä eteishuone. Kirkkosalin kattaa särmikäs puuholvaus. 1700-luvun puolivälin kirkon nykyinen ulkoasu on peräisin 1800-luvun lopusta. Kirkkoa ympäröi kiviaidan rajaama hautausmaa.

Östersundomin kartanon kaakkoispuolella merenrannassa on Villa Björkudden, kirjailija, professori Zacharias Topeliuksen vanhuudenkoti. Kaksikerroksisen, hirsirakenteisen päärakennuksen lisäksi rakennuskokonaisuuteen kuuluu nk. Fågelbo (1882), renkitupa (1880), leivintupa ja jääkellari, riihi, luuva, lato ja laituri.
 
Historia
Östersundom on ollut Sipoon vanhimpia kyliä, se mainitaan kirjallisissa lähteissä jo 1347.

Itäsalmen kylä läänitettiin 1624 ratsumestari Henrik von Hofvenille ja 9 autiotilaa yhdistettiin säteriksi, joka muodosti alun Östersundomin kartanolle. 1683 reduktiossa muodostettiin Karlsvik-niminen kaksinkertainen säteriratsutila. Venäläiset joukot tuhosivat kartanon kokonaan isonvihan aikana 1713.

Östersundomin eli Karlvikin kartanosta muodostui 1700- ja 1800-luvuilla yksi Sipoon huomattavimmista kartanoista. Kartanon rakennuskanta uusittiin 1780- ja 1790-luvuilla. Osa tästä rakennuskannasta, mm. harmaakivinavetta, jonka vanhin osa on vuodelta 1785, on säilynyt. 1800-luvun alkuvuosina kartanolla oli oma pelikorttitehdas muutaman vuoden ajan.

Östersundomin kartano siirtyi 1870 agronomi Georg Borgströmille, joka kehitti kartanosta mallitilan. Kartanon pellot salaojitettiin jo varhain, tila oli uranuurtaja monien lajikkeiden viljelyssä ja rakennuskantaa uusittiin. Nykyinen kertaustyylinen, pystyhirsirakenteinen päärakennus valmistui 1878. Sen suunnitteli omistajan lanko arkkitehti Theodor Decker, Sipoon tiilikirkon suunnittelija.

Kartanon kaakkoispuolella meren rannassa sijaitsevan Villa Björkuddenin suunnitteli arkkitehti Wilhelm Linsén 1856-¨1858 pysyväksi asunnoksi leski Antoinette Lindforsille. Professori, kirjailija Zacharias (Sakari) Topelius osti huvilan 1879 vanhuudenkodikseen.

Östersundomin kappeli rakennettiin 1754 Sipoon saariston ja rannikon asukkaiden tarpeisiin. Rakennusta korjattiin 1895 ja 1961.
 
Lisätietoa
Paul Nyberg, Östersundom. Herrgårdar i Finland I. Helsingfors 1928.

Paul Nyberg, Från Kuddnäs till Björkudden. En bildkrönika om Zachris Topelius. Helsingfors 1938.

Suomen kartanot ja suurtilat. Toim. Eino Jutikkala ja Gabriel Nikander. Helsinki 1939.

Victor Hoving, Henrik Borgström, En stor borgare i det gamla Helsingfors. Helsingfors 1949.

C.J. Gardberg, Suomalaisia kartanoita. Keuruu 1989.

Hannu Halla-Seppälä ja Carl-Petter Teckenberg, Harmaakivestä punatiileen. Sipoon seurakunta vuoteen 1965. Sipoo 1993.

Bo Lönnqvist, Vanhoja kartanoita Helsingin seudulla. Schildts 1993.

Arja Rantanen ja Christer Kuvaja, Sipoon pitäjän historia vuoteen 1868. 1 ja 2 osa. Sipoon kunta 1994.

Eva Packalén - Hans Jern, Sibbo skärgård: Villor. Liv. Folk. Sibbo hembygdsforskningsförening 2003.

Sipoon kunnan kulttuuriympäristö- ja rakennusperintöselvitys. Arkkitehtitoimisto Lehto Peltonen Valkama Oy. Ympäristötoimisto Oy. Sipoon kunta 2006.

Itä-Uudenmaan rakennetun kulttuuriympäristön selvitys (RAKU). Itä-Uudenmaan liitto, Itä-Uudenmaan maakuntamuseo, Museovirasto. Itä-Uudenmaan liitto julkaisu 90, 2007.
 
kohteeseen sisältyy:  huvila; kartano; kirkko; merkkimieskoti; navetta; talousrakennus;
ympäristön nykyluonne:  kulttuurimaisema;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun

Östersundomin kappeli.

Östersundomin kappeli.

Östersundomin kappeli.
 
Kartta: Östersundomin kartano, kappeli ja Björkuddenin huvila
 
© Museovirasto 2009