 |
|
KARTTAHAKU |
|
| Helsinki | Uusimaa | |
Malmin lentoasema |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Malmin lentoasema | ||
| Kuvaus | ||
| Malmin lentoasema on pääkaupunkiseudun ensimmäinen siviililentoliikenteen maalentoasema, joka on yhdistänyt maamme kansainväliseen lentoliikenteeseen. Malmin lentoasema on rakennushallituksen toteuttamaa dynaamista ja funktionaalista rakentamista – kuin symbolina lentämisen ennakkoluulottomuudelle. Terminaali on kansainvälisestikin arvioiden harvinaisen hyvin alkuperäisessä asussa ja käytössä säilynyt 1930-luvun lentoasemarakennus.
Malmin lentoasema on valittu kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön hyväksymään valikoimaan suomalaisen modernismin merkkiteoksia 1920-luvun lopulta 1970-luvulle. Kokeellinen teräsbetoniseinärakenne on mahdollistanut mm. nauhaikkunat ympäri koko sylinterinmuotoisen terminaalirakennuksen. Terminaali tarjoaa lentomatkustajille modernit puitteet ja lentoaseman toiminnalle lyhyet etäisyydet liikennealueille sekä hyvät näköalat. Kolmikerroksisen pyöreäpohjaisen päärakennuksen keskellä on koko rakennuksen korkuinen kattovalaistu asemahalli. Pyöreästä rungosta erkanee kaksi matalaa siipeä toisiinsa nähden suorassa kulmassa. Pohjakerroksessa ovat olleet mm. tulli, lentoyhtiöt, poliisi sekä käytävät saapuville ja lähteville matkustajille. Toisen kerroksen ravintolasta on yhteys siipirakennusten kattoterasseille ja kerroksen ympäri kiertävälle parvekkeelle ulkoilmaravintolaan. Kolmannessa kerroksessa on asemapäällikön tilat, ylimpänä lennonjohtotorni ja kattoterassi henkilökunnalle. Terminaalirakennuksen lisäksi kenttäkokonaisuuteen kuuluvat lentokonehalli ja kiitoradat. Ensimmäiset neljä betonikiitorataa olivat 800 metrin mittaisia. 1940 olympialaisten takia pääkiitorata on jatkettu 1400-metriseksi. Kiitoratoja on sittemmin laajennettu ja päällystetty uudelleen. |
||
| Historia | ||
| Helsingin ja Tukholman välillä toimi säännöllinen merilentoyhteys 1920-luvulta alkaen. Helsingin lentosatama sijaitsi Katajanokalla. Tukholmaan suunniteltu maalentokenttä uhkasi katkaista lentoyhteyden, joten 1935 Helsingin kaupunki luovutti valtiolle 55 hehtaaria maata Malmilta, jonne ”otaksuttavasti ei saada syntymään parempaa esikaupunkiasutusta”. Lisäsysäyksen rakentamiselle antoi 1940 kesäolympialaisten haku. Valtion toteuttamalle kiitoradalle laskeutui ensimmäinen vuorokone joulukuussa 1936.
Terminaalirakennuksen suunnittelusta rakennushallituksessa vastasi suunnitteluosaston johtaja yliarkkitehti Martti Välikangas, käytännön suunnittelun hoitivat arkkitehdit Dag Englund, Onni Ermala ja Vera Rosendal. Lentoaseman ja terminaalin vihkiäisjuhliin keväällä 1938 kuului vauhdikas lentonäytös. Malmin merkitys kansainvälisenä lentoasemana väheni, kun yhä suurempien lentokoneiden edellyttämät kiitoradat valmistuivat Vantaalle Seutulaan olympiavuonna 1952. |
||
| Lisätietoa | ||
| Arvo Lönnroth, Helsingin lentoasema. Helsinki 1938.
Mikko Härö, Olympiakisojen liikenne. Olympiakaupunki Helsinki 1952. Helsingin kaupunginmuseo 1992. Do.co.mo.mo. Modernismin merkkiteoksia Suomen arkkitehtuurissa. Alvar Aalto Akatemia, docomomo Suomi-Finland ry, Suomen rakennustaiteen museo. Helsinki 2002. Seppo Sipilä et al. (toim.), Malmi – Helsingin lentoasema. 70 vuotta suomalaista ilmailua. Minerva 2008. Elina Standertskjöld, Arkkitehtuurimme vuosikymmenet 1930-1950. Suomen rakennustaiteen museo, Rakennustietosäätiö RTS, Rakennustieto Oy 2008. http://www.finavia.fi/lentoasemat/lentoasema_helsinki-malmi http://www.alvaraalto.fi/net/malmilta_maailmalle/index.htm http://www.pelastamalmi.org/fi/index.html |
||
| kohteeseen sisältyy: liikenteenrakennus; | ||
| ympäristön nykyluonne: kaupunki; | ||
Malmin lentoasema. Saara Vilhunen 2007. |
Malmin lentoasema. Saara Vilhunen 2007. |
Malmin lentoasema. Saara Vilhunen 2007. |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
PERUSHAKU