på svenska  paluu etusivulle  tietoa palvelusta  palaute  suurenna   pienennä  
PERUSHAKU
 
valitse kunta
kohteen nimi tai sen osa ?
 
kohteeseen sisältyy
ympäristön nykyluonne
 
KARTTAHAKU
kohteet maakunnittain
Helsinki Uusimaa
Kulosaaren huvilakaupunki
Kuvaus
Kulosaari on yksi maan vanhimmista puutarhakaupungeista, joka on suunniteltu 1900-luvun alun huvilakaupunkiperiaatteiden mukaisesti.

Alueen rakennuskanta koostuu puu- ja kivihuviloista sekä alueen ytimessä sijaitsevasta puistoalueesta, jossa kohoavat näyttävinä Kulosaaren kasino ja rantahotelli. Ylempänä rinteessä ovat rivitalot ja saaren korkeimmalla kohdalla kirkko ja kellotorni.

Useimmiten yhdenperheen asunnoiksi suunnitellut huvilat ovat saaneet rinnalleen nuorempia huviloita. Katuverkko noudattelee saaren maaston muotoja ja ympäristölle antaa leiman tienvarsien ja puistojen monipuolinen puusto ja rehevät istutukset. Vanha huvilakaupunki on keskittynyt saaren eteläisille ja itäisille ranta-alueille.

Kulosaaren kirkko on vuodelta 1935 (B. Jung) ja Kulosaaren keskeiseen puistotilaan kasinopuistoon liittyy Kulosaaren Casino, alkuaan Brändö Pavillon, 1915 (A. Lindgren) ja Wihuri-yhtymän pääkonttori, alunperin Kulosaaren rantahotelli 1917 (L. Sonck). Kulosaaren tunnetuimpia asuinrakennuksia ovat Ribbinghofin rivitalot (1916-1917 A. Lindgren ja B. Liljeqvist), jotka ovat lajinsa varhaisimpia Suomessa.
 
Historia
Eurooppalaiset esi- ja puutarhakaupungit syntyivät kaupunkien kasvun seurauksena. Halu luoda hyvää asuinympäristöä luonnon lähelle nähtiin ratkaisuna kaupungistumisen ongelmiin.

Ihanne levisi nopeasti. Suomessa ja Helsingissä uudesta asumis- ja ympäristöihanteesta innostuivat 1900-luvun alussa nuoret arkkitehdit, insinöörit ja taitelijat. Ensimmäiset eurooppalaishenkiset huvilaesikaupungit syntyivät yksityisten aloitteesta. Kulosaaresta tuli uusi asuinaluekokeilu.

Kulosaaren puutarhakaupungin ensimmäisen asemakaavan laati arkkitehti Lars Sonck 1907. Merellisen huvilakaupungin suunnitteluperiaatteisiin kuului maastonmuotoja seuraileva tiestö ja väljä, avoin rakennustapa. Julkiset rakennukset oli sijoitettu niin, että ne muodostivat maisemallisia kiintopisteitä. Suunnitelmiin liittyi jo alun perin korkeatasoisten julkisten palvelujen rakentaminen alueelle. Palveluihin kuuluivat kunnalliset vesi-, sähkö-, puhelin- ja raitiovaunulinjat.

Arkkitehti Bertel Jung laati uuden koko saaren kattavan asemakaavan 1917, kun Kulosaaresta oli muodostettu taajaväkinen yhdyskunta. Kaava toteutui vain osittain, asutuksen keskittyessä saaren etelä- ja itärannalle. Pääpiirteissään Kulosaari oli muotoutunut huvilakaupungiksi jo 1920-luvulla.

Kulosaaren seurakunta perustettiin 1921. Arkkitehti Bertel Jungin suunnittelema kirkko rakennettiin saaren keskelle 1935, arkkitehti Armas Lindgrenin suunnittelema kellotapuli valmistui 1931.

Kulosaaren huvilakaupunki irrottautui 1922 Helsingin maalaiskunnasta itsenäiseksi kunnaksi. Nopeasti kasvavan ja laajenevan Helsingin osaksi Kulosaari liitettiin 1946. Liitos toi mukanaan uuden sillan ja kaavoitussuunnitelmat, jonka seurauksena Kulosaaren luonne muuttui nopeasti itsenäisestä huvilakaupungista valtaväylän varrella olevaksi esikaupungiksi.

Saaren pääosin rakentamattomana säilyneiden keskiosien ja pohjoisrannan rakentaminen alkoi 1950- ja 1960-luvulla, jolloin alueelle rakennettiin enimmäkseen kerrostaloja. Samalle aikakaudelle sijoittuu Itäväylänä tunnetun itäisen moottoritien rakentaminen. Metrorata asemineen valmistui 1982. Täydennysrakentaminen jatkui 1950-luvun jälkeen myös huvila-alueilla.
 
Lisätietoa
Kulosaari, lähtökohdat ja yleiskaavojen aluekohtaiset ohjeet ja suositukset. Helsinki 1981.

Laura Kolbe, Kulosaari - unelma paremmasta tulevaisuudesta. Kulosaaren kotiseutusäätiö. Helsinki 1988.

Riitta Nikula, Asemakaavoitus vuosisadan vaihteessa. Ars. Suomen taide 4. Keuruu 1989.

Kulosaaren kirkko. Keskellä kylää. Helsingin hiippakunnan kirkkoja. Helsinki 1999.

Minna Sarantola-Weiss (toim.), Kulosaari - koti ja kaupunginosa, Brändö-hem och stadsdel. Kulosaaren kotiseuturahaston säätiö 2004.

Marja Terttu Knapas, Soile Tirilä, Suomalaista kirkkoarkkitehtuuria 1917-1970. Museoviraston rakennushistorian osaston julkaisuja 30. Helsinki 2006.

Laura Kolbe, Kyyhky ja karitsa. Pyhä design kirkossa. Helsingin seurakuntayhtymä. Helsinki 2006.
 
kohteeseen sisältyy:  huvila; kaava-alue; kellotapuli; kirkko; puisto;
ympäristön nykyluonne:  kaupunki;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun

Ribbinghofin rivitalo Kulosaaren huvilakaupungin alueella.

Kulosaaren rantapuistoa.
 
Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun:
Kulosaaren huvilakaupunki
 
© Museovirasto 2009