Museovirasto

 PERUSHAKU

kohteet maakunnittain
 

KARTTAHAKU

maakuntakartta Lappi Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Pohjois-Karjala Etelä-Karjala Pohjanmaa Pohjois-Savo Etelä-Savo Kymenlaakso Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Päijät-Häme Uusimaa - itä Kanta-Häme Uusimaa - länsi Pirkanmaa Satakunta Varsinais-Suomi
Helsinki Uusimaa

Pirkkolan omakotialue ja rintamamiestalot

Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Pirkkolan omakotialue ja rintamamiestalot
Kuvaus
Pirkkola on edustava esimerkki jälleenrakennuskaudella tyyppitalosuunnittelun ja standardisoimistyön ansiosta lyhyessä ajassa pienillä resursseilla rakennetusta asuinalueesta ja ns. rintamamiestalojen asuntotuotannosta. Suurin osa Pirkkolan asuintaloista on Ruotsin ja Norjan lahjoittamia.

Omakotialue rakentuu 1938 laaditulle alueen rakennussuunnitelmalle ja Pirkkolassa on noin 200 omakotitonttia, Lampuotilantien alueella noin 20. Useimmat talot ovat yksikerroksisia, puolitoistakerroksisia taloja on Viidenrajantien ja Lampuotilantien alueella. Taloissa on kellarikerros saunalle ja pesutuvalle. Pirkkolan lahjatalo on pinta-alaltaan joko 53 m² tai 58 m², pienemmässä on kaksi huonetta ja keittiö. Useimpia taloja on laajennettu ja vuodelta 1947 on peräisin lahjatalojen laajentamisen tyyppipiirustus, jossa kuisti ja lisähuone ovat talon pitkällä sivulla. Tontin takaosassa on yksityinen puutarha, jonka suuntaan mahdolliset laajennukset on tehty.

Yhtenäisen alueen kaikki rakennukset on rakennettu tyyppipiirustusten mukaan, puusto on samanikäistä ja pihapiirit hoidettuja. Alueen keskellä on puisto puroineen. Kaartuvat pienimittakaavaiset katunäkymät johtuvat pienestä tonttikoosta ja tulos on tiivis ja kaupunkimainen. Harjakattoiset puutalot ovat kadun varressa katuun nähden joko poikkisuuntaisesti ja kadun suuntaisesti, Petaksentiellä katuun nähden vinottain. Kadunvarsia reunustavat pensasaidat ovat yleisiä, samoin yhtenäinen pihasuunnittelu.
 
Historia
Pääkaupungin kasvun, laajentumisen ja omakotitonttien kysynnän takia Helsingin kaupunki suunnitteli Pirkkolaan omakotialueen ja kaupunginvaltuusto hyväksyi rakennussuunnitelman 1938. Metsäiselle alueelle esitettiin tiestö, tonttijako ja rakennusten paikat. Suunnitelmaan sisältyi myös Lampuotilantien alue.

Ruotsi ja Norja lahjoittivat 1940 Suomeen tehdasvalmisteisia puutaloja, ns. asevelitaloja. Helsinki, Lahti, Kuopio ja Kuhmo olivat suurimpia lahjoitustalojen vastaanottajia. Yleisin tyyppi oli kaksi huonetta ja keittiön käsittävä talo. Suurempaa kolmen huoneen talotyyppiä rakennettiin vain Helsinkiin ja Turkuun.

Pirkkolan omakotialueen rakentaminen alkoi sota-aikana 1940-1941. Kaupunki vuokrasi tontit rintamamiehille ja Karjalan siirtolaisille. Tuolloin pystytettiin 150 Ruotsista ja Norjasta saatua lahjataloa. Myöhemmin rakennusten määrä kasvoi kahteensataan. Tonttikoot olivat 700-1000 m².

Lahjataloja muunnettiin maan oloihin sopiviksi. Pirkkolan tyyppipiirustuksia suunnittelivat mm. arkkitehdit Alvar Aalto, Aalto & Kokko ja Lauri Pajamies. Ruotsalaisen AB Svenska Trähus -yhtiön valmistamat puurakenteiset taloelementit koottiin paikalla kaupungin rakennustoimiston voimin. Pirkkolan ensimmäinen asemakaava vuodelta 1955 vahvisti vallitsevan tilanteen ja maankäytön.

Lampuotilantien alueen tontit kaupunki vuokrasi rintamamiesten tai Karjalan siirtolaisten asuttamiseksi ja puolitoistakerroksiset puutalot valmistuivat 1945-1947. Tonttien tyyppitalopiirustukset laadittiin kiinteistöviraston tonttiosastolla. Tonttien vuokraajat vastasivat talojen rakentamisesta. Alueen rakenne perustui 1940 tehtyyn rakennussuunnitelman muutokseen.

Alueen pihoille laati puutarhasuunnittelija Elisabeth Koch mallipihasuunnitelmat 1941-1942.
 
Lisätietoa
Pirkkola 50 vuotta. Pirkkolan omakotiyhdistyksen historiikki. Toim. Hannele Koskue.

Veikko Laukkonen, Jälleenrakennusvuosien pientalo Suomessa. Transkustannus 1987.

Kirsi Saarikangas, "Onnelliset omat kodit" - 1940-luvun tyyppitaloista ja niiden asuntoideologiasta. 1987.

Sirkka Sädevirta, Maria Karisto, Anne Horo, Riitta Salastie, Korsutieltä Näätäkujalle. Helsingin jälleenrakennuskauden pientaloalueet. Osa 1. Helsingin kaupunki, kaupunkisuunnitteluvirasto 2003:11, 2003:12 osat 1-2.
 
kohteeseen sisältyy:  kaava-alue; katutila; kaupungin asuintalo; pihapiiri;
ympäristön nykyluonne:  kaupunki;
 
Pirkkolan omakotialuetta. Soile Tirilä 2001
Pirkkolan omakotialuetta. Soile Tirilä 2001.
Pirkkolan omakotialuetta. Soile Tirilä 2001
Pirkkolan omakotialuetta. Soile Tirilä 2001.
Pirkkolan rintamamiestaloja. Soile Tirilä 2001
Pirkkolan rintamamiestaloja. Soile Tirilä 2001.
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
palaute kohdetiedoista
sivun alkuun
 


© Museovirasto 2009