 |
|
KARTTAHAKU |
|
| Helsinki | Uusimaa | |
Maunulan asuntoalue |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Maunulan asuntoalue | ||
| Kuvaus | ||
| Maunula on jälleenrakennuskauden asuntopulan lievittämiseksi suunniteltu ja rakennettu asumalähiö, jossa ovat esimerkillisesti toteutuneet "arvokkaan arjen" tavoitteet: alueella on ihmisläheinen mittakaava, puistomaisessa ympäristössä eri asunto- ja asuintalotyypit on sijoitettu luonnonmukaisesti maastoon, arkkitehtuuri ja rakennusmateriaalit ovat yksinkertaisia ja laadukkaita ja pientenkin asuntojen neliöt on hyödynnetty tehokkaasti.
Helsingin asuntotuotantokomitean toimeksiannosta suunniteltu ja 1950-luvulla rakennettu Maunula on luonteeltaan yhtenäinen alue, jonka laidoilla ovat julkiseen metsäiseen puistoon rajautuvat rivitalot, sisempänä eripituiset lamellitalot sekä niitä korkeammat pistetalot. Alueen keskellä ovat koulut. Alueella ei ole yhtenäistä koordinaatistoa, tonteilleen ja katuun nähden vapaasti sijoitetut rakennukset korttelin sisällä muodostavat sommitelman, jonka osia ovat maastonmuodot ja puistomaiset avoimet pihat. Katuverkko on vapaamuotoinen, katujen mittakaava on pieni. Asuntosuunnittelu perustuu tarkkaan ja tehokkaaseen mitoitukseen, taloissa ja asunnoissa on maaston mukaisia eritasoratkaisuja. Julkiset puistot ovat koulujen ja päiväkodin lähistöllä. Maunulan länsiosassa on vanhin alue aivan 1950-luvun alusta. Yleisilmeeltään punatiilisissä Maunulan kansanasunnoissa on yli 250 asuntoa 12 lamellitalossa. Sorsapuiston lammen lähistöllä ovat päiväkoti, huoltorakennus ja sauna-pesularakennus (ns. saunabaari). Rakennusten suunnittelijoita ovat arkkitehdit Keijo Petäjä ja Viljo Revell. Maunulan itäosassa on arkkitehti Hilding Ekelundin suunnittelema Sahanmäki, jossa on yli 20 eritasoratkaisuina rinnemaastoon toteutettua rivitaloa sekä neljä keskeisportaikkoratkaisuun perustuvaa särmikästä pistetaloa ja ylimpänä rinteessä kaartuvia lamellitaloja. Sahanmäen alue kuuluu kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön hyväksymään valikoimaan suomalaisen modernismin merkkiteoksia 1920-luvun lopulta 1970-luvulle. Alueen tiivis rakenne vaihtelevine kätunäkymineen toteuttaa Ekelundin, vuodesta 1950 ensimmäisen asuntosuunnitteluprofessuurin haltijan, näkemystä hyvästä esikaupunkisuunnittelusta. Näiden kahden alueen väliin jää eri arkkitehtien suunnittelemia hienoja pihakortteleita, joista mainittakoon Esko Toiviaisen suunnittelemat Vesakkotie-Töyrytien talot, Kaj Englundin Männikkötiellä, Bertel Saarnion Rajametsäntiellä. Keskuspuiston rajalla Koivikkotien varrella ovat eri suunnittelijoiden rivitalot. Maunulan koulut ovat taidokkaiden kouluarkkitehtien Hilding Ekelundin ja Jorma Järven suunnittelemia. Maunulan kansakoulun laajennus on Toivo Löyskän suunnittelema. Aluetta palvelemaan suunnitellut myymälät ovat Metsäpurontien kerrostalojen pohjakerroksissa. |
||
| Historia | ||
| Maunulan asuntoalue rakennettiin 1950-luvulla osaltaan ratkaisemaan pääkaupunkiin sodan ja muuttoliikkeen myötä syntynyttä asuntopulaa. Jo 1940-luvulla Maunulaan rakennettiin nopeasti toteutettu puinen, sittemmin kokonaan purettu satojen asuntojen alue asuntopulan takia.
Maunulan alue liitettiin Helsinkiin suuressa alueliitoksessa 1946. Tuolloin käynnistyi myös asemakaavoitus liitosalueilla ja Maunulankin ensimmäinen asemakaava laadittiin. Maunulan kivirakenteinen ja erinomaisesti säilynyt asuinalue rakennettiin kaavan mukaan, vaikka kaava vahvistettiin vasta 1958. Helsingin liitosalueille suunniteltuja uusia asuinalueita nimitettiin asumalähiöiksi. Ajankohtaan liittyvät varhaiset suomalaiset lähiöteoriat. Arkkitehti Otto-Iivari Meurman julkaisi 1947 Asemakaavaopin, jossa hän jakaa kaupunkirakenteen asumakuntiin, asumakunnat koulupiirin laajuisiin asumalähiöihin, asumalähiöt asumasoluihin. Maunula on nähty myös varhaisen lähiöteorian sovellutuksena. Helsingin kaupunki perusti 1948 asuntotuotantokomitean ohjaamaan yleishyödyllisen rakentamisen määrärahojen käyttöä. Aravalainsäädäntö astui voimaan 1949 ja asuntorakennustuotanto vauhdittui senkin ansiosta. Tontteja vuokrattiin Maunulan Kansanasunnot II -yhtiölle ja asuntotuotantokomitea rakennutti Maunulaan kivitaloja lapsiperheiden asuntopulan helpottamiseksi valtion asuntolainoituksen turvin vuodesta 1949 1950-luvulle, vaiheittain syntyi satoja vuokra- ja omistusasuntoja kaupungin omistamalle maalle. Kaupunginarkkitehti Hilding Ekelundin työssä 1941-49 kunnallinen asuntotuotanto ja -suunnittelu olivat hänen ominta tehtäväkenttäänsä. Ekelundista tuli Teknillisen korkeakoulun ensimmäinen asuntosuunnittelun professori 1950. Ekelund halusi luoda esikaupunkialueille Tapiolan väljää metsäkaupunkia tiiviimpää rakennetta. Sitä hän toteutti Maunulassa. Hän sovitti luonnonmaisemaan rakentamisen niin, että syntyi vaihtelevia katutiloja ja -näkymiä, viihtyisiä ja suojaisia pihoja. Ekelund kehitteli rivitaloideoita pitkään ja Maunula oli rakennustyypin läpimurto. Maunulan pihoille laativat erillisiä istutusssuunnitelmia mm. Paul Olsson ja Elisabeth Koch. |
||
| Lisätietoa | ||
| Veikko Laukkonen, Jälleenrakennusvuosien pientalo Suomessa. Transkustannus 1987.
Vilhelm Helander, Simo Rista, Suomalainen rakennustaide. 1989. Sirkku Huotari-Käyhkö, Helsingin sosiaalinen asuntotuotanto. Maunulan kansanasunnot 1949-1953. Mikrotallenne. Helsingin yliopiston taidehistorian laitos. Helsinki 1995. Timo Tuomi, Kristiina Paatero, Eija Rauske (toim.), Hilding Ekelund 1893-1984. Arkkitehti. Suomen rakennustaiteen museon monografiasarja 1997. Do.co.mo.mo. Modernismin merkkiteoksia Suomen arkkitehtuurissa. Alvar Aalto Akatemia, docomomo Suomi-Finland ry, Suomen rakennustaiteen museo. Helsinki 2002. Maunula. Arjen kestävää arkkitehtuuria. Arvottaminen ja kehittämisperiaatteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto ja ARK-BYROO, Helsinki 2007. |
||
| kohteeseen sisältyy: asuinkerrostalo; kaava-alue; kaupungin asuintalo; kaupungin asuintalo; puisto; | ||
| ympäristön nykyluonne: kaupunki; | ||
Kansanasuntoja Metsäpurontiellä. Timo-Pekka Heima 2008. |
Sahanmäen rivitaloja Pirttipolulla. Timo-Pekka Heima 2008. |
Sahanmäen kerrostaloja Maunulassa. Timo-Pekka Heima 2008. |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
PERUSHAKU