 |
|
KARTTAHAKU |
|
| Helsinki | Uusimaa | |
Pasilan veturitallit, konepaja ja SOK:n teollisuuskorttelit |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Pasilan veturitallit, konepaja ja SOK:n teollisuuskorttelit | ||
| Kuvaus | ||
| Pasilan veturitallit, VR:n entinen konepaja sekä SOK:n edustavat funktionalistiset tuotantolaitokset Vallilassa muodostavat laajan 1900-luvun teollisuusympäristön. VR:n konepajan alue, joka on ollut Helsingin suurimpia teollisuuslaitoksia, on Sörnäisten satamaradan varteen rakentuneen laajan teollisuusalueen varhaisimpia tuotantolaitoksia. Kokonaisuus ilmentää liikenneyhteyksien ja erityisesti rautatien merkitystä pääkaupungin teollistumiselle.
Pasilan veturitallit, konepaja ja SOK:n teollisuuskorttelit muodostavat laajan teollisuusalueen. Kolme veturitallia ja niiden toimistorakennus aivan pääradan tuntumassa muodostavat ns. Keski-Pasilan alueella merkittävän rakennuskokonaisuuden. Tiilirakennusten sarja jatkuu radan länsipuolella, missä on rautateiden pisin asuinrakennus, kolmikerroksinen Toralinna, jonka naapureina on puisia rautatieläisten asuinrakennuksia. Konepaja-alueella pääradan itäpuolella on seitsemän suurta tiilihallia, voimalaitos piippuineen sekä konttori- ja varastorakennuksia. Suuret hallit ovat alueen keskiosassa, konttori- ja varastorakennukset ovat osa alueen muusta kaupunkirakenteesta sulkevaa aitausta. Vaunujen valmistus on lopetettu ja alue on otettu uuteen käyttöön. Alueen länsiosassa konepajan rakennuksia on purettu ja niiden paikalle sekä entiselle ratapiha-alueelle on rakennettu 2000-luvulla uusia asuinkortteleita. SOK:n teollisuuskorttelit sijoittuvat välittömästi konepajojen läheisyyteen Sturenkadun, Aleksis Kiven kadun ja Teollisuuskadun väliseen kortteliin, joka on ollut teollisuusaluetta 1800-luvun lopusta alkaen. Punatiilisille konepajarakennuksille kontrastin muodostavan valkean, tilajärjestelyltään yhtenäisen tuotanto- ja varastorakennuskompleksin ovat suunnitelleet arkkitehdit Erkki Huttunen ja Valde Aulanko 1930-luvulla. Funktionalistisissa rakennuksissa sijaitsevat mm. kahvinpaahtimo, trikootehdas ja keskusvarasto. Korttelissa on tapahtunut uudisrakentamista, tuotanto- ja varastotiloja on muutettu toimistoiksi mutta sen kokonaisilme on edelleen yhtenäinen. |
||
| Historia | ||
| Helsingin veturitallit ja konepaja sijaitsivat 1860-luvulta lähtien keskustan ratapihalla, mutta alueen ahtaus pakotti etsimään uutta paikkaa. Veturivarikko päätettiin sijoittaa Pasilaan eli Fredriksbergiin 1897 ja seuraavana vuonna myös vaunujen valmistus päätettiin siirtää Pasilaan perustettavaan konepajaan. Teollisuuslaitoksia ohjattiin pois kaupungin keskustasta paitsi palovaaran vuoksi, myös kaupunkikuvallisista ja liikenteellisistä syistä. Sörnäisten satamaradan varteen kehittyi 1800- ja 1900-luvun taitteessa laaja teollisuusalue.
Pasilan asemalla oli 1890 asemarakennuksen lisäksi kolme asuinrakennusta. Uusi veturitalli valmistui Pasilan seisakkeelle asemarakennusta vastapäätä 1899 ja samana vuonna valmistui myös rautateiden työväelle tarkoitetun asuinkasarmin Toralinnan ensimmäinen vaihe. Pasilan asemarakennus sijaitsi Toralinnan koilliskulmalla, kunnes sen paikka siirrettiin 1924 radan itäpuolelle. Uusi asemarakennus oli siirretty Vammeljoelta. Pasilan nykyisen aseman rakennustöiden yhteydessä 1980-luvun lopussa vanha puinen asema siirrettiin hieman itään Pasilan Veturitorille, jossa se toimii Rauhanasema-nimisenä monitoimitilana. VR:n Pasilan konepaja aloitti toimintansa 1903 ja sen keskeiset tuotantorakennukset, konttori ja ruokala rakennettiin rautatiearkkitehti Bruno Granholmin suunnitelmin 1900-1919. Konepaja-alueelle valmistui tuotanto- ja varastorakennuksia koko 1900-luvun ajan, etenkin 1970-luvulla. Alueen alkuperäinen käyttö loppui 2000-luvun alussa, jonka jälkeen sitä ryhdyttiin muuttamaan asuin- ja toimitilakäyttöön. SOK sijoittui Vallilan teollisuuskortteliin 1915. Osuusliike osti Fleminginkadun ja Pääskylänkadun kulmatontin, jossa 1800-1900-luvun taitteesta sijainneeseen Yhdistyneet Villatehtaat Oy:n lankakehräämöön sijoitettiin neulomo, kahvinpaahtimo, hedelmien pakkaamo ja sikuritehdas. Tuotannon kasvaessa Pääskylänkadulle rakennettiin kuusikerroksinen tehdasrakennus 1920 arkkitehti Valde Aulangon suunnitelmien mukaan. Rakennuksen laajennus valmistui 1929, jolloin myös ostettiin lisää korttelin rakennuksia, joihin sijoitettiin mm. tehtaiden ruokala ja myymälä. Arkkitehti Erkki Huttunen suunnitteli 1934-1938 SOK:n tehtaille suuren uudisrakennuskompleksin, johon sijoitettiin kahvinpaahtimo, keskusvarasto ja trikootehdas. Osuusliikkeen hallintaan tuli vuoteen 1937 mennessä lähes koko Sturenkadun ja Fleminginkadun välinen kortteli. Täysin SOK:n omistukseen kortteli tuli 1960. Pääkonttori rakennettiin 1987. |
||
| Lisätietoa | ||
| Sari Lehtinen, Pasilan konepaja - aluesuunnitelma ja taustaselvitys. Teknillinen korkeakoulu, Arkkitehtiosasto, diplomityö 1992.
Helena Hakkarainen, Lauri Putkonen, Helsingin kantakaupungin teollisuusympäristöt. Teollisuusrakennusten inventointiraportti. Helsingin kaupunginmuseo 1995. Riitta Salastie, Pasilan veturitallit. Rakennushistoriallinen tarkastelu. Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston julkaisuja 1995:10. Sopimus valtakunnallisesti merkittävien asema-alueiden suojelusta (YM, päätös 9.12.1998 diarionro 2/562/96). Aimo Nissi, Pasilan konepaja. Teknillinen korkeakoulu, diplomityö 1997. Tommi Lindh, Helsingin kantakaupungin rakennuskulttuuri. Vallilan ja Hermannin kaupunginosien inventointi. Helsingin kaupunginmuseon tutkimuksia ja raportteja 1/1997. Marja Salonen, VR:n Pasilan konepaja-alue. Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston julkausuja 2002:16. Jouni Eerola, Pasilan konepaja. Sata vuotta rautatievaunujen valmistusta ja korjausta Helsingissä 1903-2003. Helsingin kaupunginmuseo, Memoria 17. 2005. Marko Huttunen, Pasi Kolhonen, Panu Lehtovuori, Mikko Mälkki, Lauri Saarinen, Janne Vesterinen, Arkkitehtitoimisto Livady Osakeyhtiö, Pasilan konepajan rakennushistorian selvitys ja inventointi. Konepaja-alue ja sen suhde ympäröiviin kaupunginosiin. VR-Yhtymä Oy 2012 (painamaton). |
||
| kohteeseen sisältyy: kauppa- ja liikerakennus; liikenteenrakennus; muu teollisuusrakennus; muu teollisuusrakennus; työväen asuintalo; | ||
| ympäristön nykyluonne: kaupunki; | ||
Pasilan konepajan alue ennen ratapiha-alueen uudisrakentamista 2000-luvulla. Hannu Vallas 1993. |
SOK:n tuotantolaitos. Lea Heikkinen 2007. |
Pasilan veturitallit. Timo-Pekka Heima 2007. |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
PERUSHAKU