på svenska  paluu etusivulle  tietoa palvelusta  palaute  suurenna   pienennä  
PERUSHAKU
 
valitse kunta
kohteen nimi tai sen osa ?
 
kohteeseen sisältyy
ympäristön nykyluonne
 
KARTTAHAKU
kohteet maakunnittain
Helsinki Uusimaa
Salmisaaren teollisuusalue
Kuvaus
Salmisaaren teollisuusmaisemaa hallitsevat suurimittaiset teollisuushistorialliset merkkikohteet, joista Kaapelitehdas ja Alkon tehdas ovat lisäksi onnistuneita esimerkkejä teollisuuskiinteistöjen uudelleenkäytöstä.

Kaapelitehdas, valmistuttuaan maan suurimmaksi julistettu rakennus, on perinteisiin arvoihin luottaneen vakavaraisen yrityksen teollisuusarkkitehtuuria. Vanhin osa rakennuksesta on pohjakaavaltaan U:n muotoinen, 7- ja 5-kerroksinen. Merikaapelihalli (pinta-alaltaan 3148 m² ja korkeudeltaa yli 13 metriä), valssilaitos ja vetohalli sekä korkeajännitehalli ovat komeita entisiä teollisuustiloja, jotka on otettu kulttuurikäyttöön. Eri alojen taiteilijoiden esiintymis-, työ- ja harjoitustilojen lisäksi tehtaassa toimii mm. taidekouluja, museoita, gallerioita ja pienyrityksiä.

Oy Alko Ab:n Salmisaaren tuotantorakennus, kooltaan Kaapelitehtaan luokkaa, kuuluu modernin teollisuusarkkitehtuurin merkkirakennuksiin. Pääkonttorin sekä tuotanto- ja varastorakennusten punatiilisen rakennusryhmän funktionalistista teollisuusarkkitehtuuria hallitsevat tuotanto- ja laboratoriotilat. Toimistosiipi muodostaa porttirakennuksen Porkkalankadun puolelle. Pääkonttori on sijoitettu meren puolelle. Rakennuksessa toimii Helsingin oikeustalo, eli Helsingin käräjäoikeus, Helsingin kihlakunnan syyttäjänvirasto ja Helsingin oikeusaputoimisto.

Salmisaaren vaikuttavan teollisuusmaiseman punatiiliset voimalat koostuvat kahden eri aikakauden rakennuksista. A-voimalan sähkövoimalarakennus on 1950-luvulta. Se toimii kivihiilikäyttöisenä varavoimalana ja sen maanalaista automatisoitua kivihiilivarastoa pidetään maailman ensimmäisenä. Salmisaaren päälämmöntuotantoyksikkönä on 1984 lähtien ollut Salmisaari B, jonka eri korkuiset, suorakulmaiset rakennusmassat on ryhmitelty pieniin osiin keventämään suurta teollisuuslaitosta.
 
Historia
Salmisaari merkittiin teollisuusalueeksi 1918 Pro Helsingfors yleiskaavan maankäyttösuunnitelmassa. Teollisuus- ja satamakaavailut toteutuivat maantäytön jälkeen: Salmisaari täytettiin liittymään mantereeseen, Jätkäsaari puolestaan niin, että saarten väliin jäi kapea meren lahti, Ruoholahti. Kaupunki osti Salmisaaren Julius Tallbergilta ja asemakaavaan piirrettiin kuusi tehdastonttia, joista kaksi Julius Tallbergille, yksi Oy Alkoholiliike Ab:lle ja muut vuokrattiin. Rakentamisen aloitti Oy Alkoholiliike Ab, joka perustettiin 1932 kieltolain kumouduttua. Kaapelitehdas rakennettiin heti Alkon valmistuttua. Samaan ryhmään nousi Ab Julius Tallberg Oy:n tehdas.

Suomen Kaapelitehdas Oy vuokrasi tontin merenrannalta saadakseen puhelinmerikaapelille suoran lastausmahdollisuuden merikaapelihallista laivaan. 1939-1943 rakennettiin ensimmäinen U:n muotoinen osa, 1947-1948 Tallberginkadun suuntainen siipi ja 1952-1954 eteläsiiven itäpäätä jatkettiin. Suunnittelijana toiminut arkkitehti W. G. Palmqvist oli monen muunkin maamme teollisuuslaitoksen ja yhdyskunnan luottosuunnittelija. Kaapelitehdas saavutti kaapelituotannossa monopoliaseman, 1960 tienoilla aloitetuista tehtaan uusista toimialoista elektroniikka kasvoi nopeasti ja loi pohjaa kotimaisen elektroniikka- ja tietokoneteollisuuden kehitykselle. 1967 yritysfuusioiden jälkeen Kaapelitehdas oli osa Oy Nokia Ab:tä. Nokia päätti 1985 lopettaa toiminnan Salmisaaressa vuoteen 1990 mennessä. Vuokratontilla sijainnut rakennus siirtyi kaupungin hallintaan ja tiloja ryhdyttiin vaiheittain vuokraamaan taiteilijoille ja pienyrityksille. Kaapelitehdas siirtyi Kiinteistö Oy Kaapelin omistukseen 1992. Yhtiön osakkeet omistaa Helsingin kaupunki.

Oy Alkoholiliike Ab laajensi 1935-1938 Rajamäen tehdasta arkkitehti Erkki Huttusen suunnitelmien mukaan sekä rakennutti väkiviinatehtaan ja ulkomaisten tuotteiden pullottamon Salmisaaren teollisuusalueelle Helsinkiin. Oy Alkoholiliike Ab osti 1934 tontin Salmisaaren teollisuusalueelta. Arkkitehti Pauli Blomstedt laati 1935 luonnoksen varasto- ja hallintorakennusta varten, 1935-1936 järjestettiin uuden tuotantolaitoksen ja keskusvaraston arkkitehtikilpailu. Kilpailun voittaneen arkkitehti Väinö Vähäkallion suunnitelmat valmistuivat 1940. Rakennuksen keskiosaa korotettiin vuonna 1959. Alkon rakennukset tulivat Helsingin oikeustalon käyttöön 2004, muutoksen suunnitteli Arkkitehtitoimisto Tuomo Siitonen Oy.

Helsingin kaupungin sähkölaitoksen ensimmäinen kaukolämmön tuotannon tarpeisiin avattu voimalaitos oli 1953 valmistunut Salmisaari A. Salmisaaren A-voimalan tiilistä sähkövoimalarakennusta arvostetaan Hilding Ekelundin kaupunginarkkitehtikauden pääteoksena. Suunnitteluun osallistui arkkitehti Vera Rosendal. Salmisaareen oli suunniteltu voimalaitosta jo 1940-luvun alussa, mutta rakentamispäätös tehtiin vasta sotien jälkeen 1946. Salmisaari B valmistui 1984. Sen suunnitteli arkkitehti Timo Penttilä yhdessä Heikki Saarelan ja Kari Lindin kanssa. Penttilä oli suunnitellut myös 1976 valmistuneen Hanasaaren voimalaitoksen.

Kiinteistöjä ympäröivät entisille teollisuusalueille rakennetut uudet toimisto-, liike- ja asuinrakennukset, joiden rakentaminen on alkanut 1990-luvun alusta.
 
Lisätietoa
Suomen Kaapelitehdas Oy (toim.), Puoli vuosisataa kaapeliteollisuutta 1912-1962. Helsinki 1965.

Haapanen, Pentti & Paronen, Heikki (toim.), Aika matka. Nokia Kaapeli 75 vuotta. Vantaa 1987.

Lauri Putkonen, Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat teollisuusympäristöt. Ympäristöministeriö. Kaavoitus- ja rakennusosasto. Tutkimus 4/1988. Helsinki 1989.

Helena Hakkarainen ja Lauri Putkonen, Helsingin kantakaupungin teollisuusympäristöt. Teollisuusrakennusten inventointiraportti. Helsingin kaupunginmuseon tutkimuksia ja raportteja 1/95. Helsinki 1996.

Salmisaaren talo. Rakennushistoriallinen selvitys Oy Alkoholiliike Ab:n Salmisaaren pääkonttori-, tehdas- ja varstorakennuksesta. Arkkitehtitoimisto Livady 22.2.2001.

Martti Häikiö, Nokia Oyj:n historia 1-3. Helsinki 2001.

Laura Aalto, Voimalaitosrakentamista ja näkymiä tulevaisuuteen: 100 vuotta energiarakentamista Helsingissä, osa 4. Helsingin Energia 2009.
 
kohteeseen sisältyy:  muu tuotantorakennus; muu tuotantorakennus; voimalaitos;
ympäristön nykyluonne:  kaupunki;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun

Alkon pääkonttori ja tehdas muutettuna Salmisaaren oikeustaloksi.

Salmisaaren Kaapelitehdas.

Salmisaaren 1980-luvun voimalaitos.
 
Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun:
Salmisaaren teollisuusalue
 
© Museovirasto 2009