på svenska  paluu etusivulle  tietoa palvelusta  palaute  suurenna   pienennä  
PERUSHAKU
 
valitse kunta
kohteen nimi tai sen osa ?
 
kohteeseen sisältyy
ympäristön nykyluonne
 
KARTTAHAKU
kohteet maakunnittain
Helsinki Uusimaa
Helsingin synagoga
Kuvaus
Helsingin synagoga on toinen maan kahdesta juutalaisen uskonnon ja kulttuurin keskuksesta. Helsingin juutalaisasutuksen historiasta kertovan, rakennustaiteellisesti ja kaupunkikuvallisesti merkittävän rakennuksen kiinteä sisustus on säilynyt hyvin.

Suomessa on vain kaksi synagogarakennusta, joista Helsingin 1906 valmistunut rakennus on Turun synagogaa hieman vanhempi. Toisin kuin monet juutalaiset pyhätöt Euroopassa, Suomen synagogat ovat säästyneet - Viipurin synagogaa lukuun ottamatta - toisen maailmansodan tuhoilta.

Suomen suhteellisen nuoret synagogat muodostavat eräänlaisen päätepisteen synagoga-arkkitehtuurin perinteessä. Rakennuksen ulkoarkkitehtuurissa on käytetty Keski-Euroopassa ja Englannissa yleistä, kertaustyylejä valikoivasti soveltavaa synagogatyyppiä, jolle tunnusomainen piirre on mm. pyörökaarityylin mukainen julkisivun jäsentely.

Helsingin synagogan näkyvä sijainti kadun varrella kertoo juutalaisen vähemmistön aseman vahvistumisesta kaupungissa. Alueesta oli tullut juutalaisten asuma-aluetta sen jälkeen kun ns. narinkka, käytettyjen vaatteiden tori oli siirtynyt Suomen pankin tontilta Kamppiin.

Helsingin synagogasalin sisustus on säilynyt poikkeuksellisen hyvin alkuperäisessä asussaan. Toisessa kerroksessa sijaitsevaa salia reunustavat kolmelta sivulta lehterit. Kiinteässä sisustuksessa on käytetty jugend-tyylisiä yksityiskohtia. Neljän valurautapilarin kannattaman kattokupolin kaulaan on maalattu seitsenhaaraisia kynttelikköjä (menora) viittaamaan Jerusalemin Salomonin temppelin kultaiseen kynttelikköön. Lukupöydät, penkit, aidatulla lukukorokkeella (bima) sijaitseva lukupulpetti ja toorakaappi (aron hakodesh) ovat alkuperäisiä, samoin kattokruunut ja pilareissa olevat valaisimet. Synagogan ensimmäisessä kerroksessa on pieni arkena käytetty rukoushuone (minjan), alkuaan koululle varatut huoneet ovat toimistotiloina.

Vuonna 2005 toteutetussa restauroinnissa on tehty palauttavia toimenpiteitä, mm. lehtereiden verkkokaiteet, seinien väritys ja niiden koristeraita.
 
Historia
Juutalaisia tiedetään muuttaneen Suomeen jo 1700-luvun lopulla, mutta varsinainen pysyvä juutalaisasutus syntyi autonomian aikana, 1800-luvun puolivälissä, kun Suomessa palvelleet tsaarin armeijan juutalaiset sotilaat saivat luvan asettua maahan asumaan.

Helsingin juutalaisen seurakunnan synagoga rakennettiin Helsingin kaupungin Malminkadulta 1900 luovuttamalle tontille. Synagogan rakennustoimikunta teki varainkeräysmatkoja Pietariin, Tukholmaan, Göteborgiin, Kööpenhaminaan, Berliiniin, Hampuriin ja Lontooseen. Synagogan suunnitteli Jac. Ahrenberg, joka tuolloin toimi myös yleisten rakennusten ylihallituksen yliarkkitehtina.

Synagogan sisäänkäynnin paikkaa ja ensimmäisen kerroksen tiloja muutettiin, kun tontille rakennettiin Irma ja Matti Aaltosen suunnittelema, 1961 valmistunut seurakuntakeskus- ja koulurakennus.
 
Lisätietoa
Rachel Wischnitzer, The Architecture of the European Synagogues. Philadelphia 1964.

Taimi Torvinen. Kadimah. Suomen juutalaisten historia. Helsinki 1989.

Jouni Turtiainen (toim.), Ikkuna juutalaisuuteen: historia, usko, kulttuuri. Helsinki 1995.

Dan Kantor, Mindele London-Zweig ja Simo Muir (toim.), LeChaim! Kuvia Suomen juutalaisten historiasta. Helsingin juutalainen seurakunta 2006.
 
kohteeseen sisältyy:  kirkko; koulu;
ympäristön nykyluonne:  kaupunki;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun

Juutalaisen seurakunnan synagoga Kampissa.

Synagogan pääsali.
 
Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun:
Helsingin synagoga
 
© Museovirasto 2009