Museovirasto

 PERUSHAKU

kohteet maakunnittain
 

KARTTAHAKU

maakuntakartta Lappi Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Pohjois-Karjala Etelä-Karjala Pohjanmaa Pohjois-Savo Etelä-Savo Kymenlaakso Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Päijät-Häme Uusimaa - itä Kanta-Häme Uusimaa - länsi Pirkanmaa Satakunta Varsinais-Suomi
Eura Satakunta

Panelian kylä

Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Panelian kylä
Kuvaus
Panelian kylä edustaa Satakunnan vanhinta asutuksen ydinaluetta, jonka merkittävyydestä ja pitkästä asutushistoriasta kertoo Suomen suurin pronssikautinen röykkiöhauta, ns. Kuninkaanhauta. Tiheästi kosken partaalle rakennetun Panelian suurkylän alava, maisemallisesti vaikuttava viljelysaukea on entistä merenpohjaa.

Kylän historiallisesti merkittävin osa kirkkoineen ja teollisuuslaitoksineen on keskittynyt kosken partaalle. Kylän halki kulkee vanha maantie ja Paneliankosken yli johtaa leveäholvinen 1832 rakennettu kivisilta.

Sillan vieressä on harvinainen Rivimylly, jossa yhteen suureen kiviseen runkorakennukseen on sijoitettu useita myllyjä ja alun perin myös myllytupia. Rakennus, jonka toinen kerros on hirrestä, on ainakin osin 1800-luvun keskivaiheilta. Vesivoimalaitosrakentamisen historian kannalta tärkeä yksityinen sähkövoimalaitos 1920-luvulta tuo 1908 rakennetun meijerin kanssa lisänsä kylän teollisuushistoriaan. Jugendtyylinen meijeri on rakennettu graniitista ja punatiilestä.

Panelian kylästä länteen avautuu Saarenmaan laaja suonkuivatuksen seurauksena syntynyt viljelysaukea, jonka laitamille maatilat ovat keskittyneet.
 
Historia
Panelia oli esihistoriallisella ajalla merkittävä asuinalue Eurajoen suulla. Tällöin Litorinanmeren rantavedet peittivät vielä Panelian nykyisiä peltoaukeita ja asutus oli keskittynyt silloisen merenlahden pohjukkaan. Maannousun seurauksena lahti kuivui ja Panelia autioitui rautakaudella.

Panelian kylä syntyi keskiajalla. 1560-luvulla kylässä oli 20 taloa, jolloin se oli koko Ala-Satakunnan suurin kylä. Kylän keskeistä asemaa ja kokoa osoittaa Panelian talonpoikien 1690-luvulla rakentama saarnahuone, joka kuitenkin tuhoutui ison vihan aikana 1710-luvun alkupuolella.

1800-luvun puolivälissä alkoi entisen merenlahden raivaus pelloiksi. Panelian rukoushuoneyhdistyksen rakentama kyläkirkko valmistui 1909 (O. Salonen). Kirkon torni sai muotonsa 1950.

Kylän halki virtaavan joen myllyistä ensimmäinen maininta on 1600-luvun alkupuolelta. 1800-luvun keskivaiheilla rakennettu rivimylly on restauroitu ja sen kaksi myllykamaria, verstas ja vesiuoma on rakennettu uudelleen. Panelian osuusmeijerin suunnitteli rakennusmestari Jalmari Maunola Keskusosuusliike Hankkijasta. Meijeri valmistui 1908. Rakennusta muutettiin ja kunnostettiin arkkitehti Vuokko Löksyn tekemin suunnitelmin 1980-luvulla. Voimalaitos kanavineen valmistui 1921.
 
Lisätietoa
Suomen asutus 1560-luvulla, kyläluettelot ja kartasto. Helsingin yliopiston historian laitoksen julkaisuja N:o 4. Helsinki 1973.

Satakunnan rakennusperinne. Satakunnan seutukaavaliitto. Sarja A:177. Pori 1990.

Pirkko-Liisa Lehtosalo-Hilander, Kalastajista kauppanaisiin. Euran esihistoria. Vammala 2000.

Lauri Putkonen, Satakunnan rakennusperintö. Satakuntaliitto. Painamaton inventointi 2005.
 
Päivitetty tieto
Meijerin tietoja on korjattu saadun palautteen perusteella 19.7.2010.
 
kohteeseen sisältyy:  kirkko; kylä; muinaisjäännös; museo; muu tuotantorakennus; mylly; silta; talonpoikaistalo; tie;
ympäristön nykyluonne:  agraarimaisema;
 
Panelian kylää. Wiki Loves Monuments, CC BY-SA 4.0 Joe K. 2018
Panelian kylää. Wiki Loves Monuments, CC BY-SA 4.0 Joe K. 2018.
Paneliakosken voimalaitos. Wiki Loves Monuments, CC BY-SA 4.0 Mervi Salonen 2014
Paneliakosken voimalaitos. Wiki Loves Monuments, CC BY-SA 4.0 Mervi Salonen 2014.
Panelian kylää. Wiki Loves Monuments, CC BY-SA 4.0 Joe K. 2018
Panelian kylää. Wiki Loves Monuments, CC BY-SA 4.0 Joe K. 2018.
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
palaute kohdetiedoista
sivun alkuun
 


© Museovirasto 2009