på svenska  paluu etusivulle  tietoa palvelusta  palaute  suurenna   pienennä  
PERUSHAKU
 
valitse kunta
kohteen nimi tai sen osa ?
 
kohteeseen sisältyy
ympäristön nykyluonne
 
KARTTAHAKU
kohteet maakunnittain
Kuortane Etelä-Pohjanmaa
Kuortaneen kirkko ja kirkonseutu
Kuvaus
Kuortaneen kirkonmäki kirkkoineen, tapuleineen kirkkotarhoineen ja toimituskappeliksi muutettuine kruununmakasiineineen on poikkeuksellisen hyvin säilynyt eteläpohjalainen kirkkomiljöö Kuortaneenjärven rantaa seuraavalla mäntykankaalla. Kuortaneen kirkko kuuluu pohjalaisten kaksikymmentäneljäkulmaisten 1700-luvun loppupuolen ristikirkkojen joukkoon ja se on rakennettu kuuluisan eteläpohjalaisen kirkonrakentajan Antti Hakolan johdolla.

Pohjakaavaltaan kaksikymmentäneljäkulmaisen puisen ristikirkon paanukaton keskellä kohoaa kaksiosainen sipuliin päättyvä torni. Seinien ponttilautaverhous ja ikkunat ovat 1890-luvulta. Avara sisätila on vastaavalla tavalla uusittu.

Olof Häggblomin johdolla rakennettu kolmikerroksinen kellotapuli vuodelta 1831 edustaa monimuotoisuudessaan kansanomaista empirearkkitehtuuria. Suuri tiilinen Intendenttikonttorissa suunniteltu kruununmakasiini 1850-luvulta on muutettu 1980-luvulla siunauskappeliksi.

Kuortanejärven mäntymetsää kasvavan rannan asuin- ja huvilarakennukset on rakennettu pääosin 1930-1950-luvulla. Järven rannalla, Kirkkotien varrella, sijaitsee myös kuortanelaissyntyisen musiikkimiehen Heikki Klemetin ja hänen vaimonsa Armin huvila. Talolla toimii nykyisin Klemetin kotimuseo. Kirkkotien itäpuolella on Kuurtanes-Seuran ylläpitämä ulkomuseoalue, jonka parikymmentä rakennusta edustavat kuortanelaista talonpoikaista rakennustapaa 1600-luvulta 1800-luvun loppuun.
 
Historia
Keskiajalla Kyrön pitäjään kuulunut Kuortane oli harvaanasuttua seutua ja 1560-luvulla Kuortaneella oli 11 taloa. Kuortane erotettiin Lapuan emäseurakunnan kappeliksi 1645. Pitäjässä harjoitettiin tervanpolttoa 1700-1800-luvuilla, mikä toi seudulle vaurautta. Kappeliseurakunnan kirkko rakennettiin eteläpohjalaisen kirkonrakentaja Antti Hakolan johdolla ja se valmistui 1777. Seurakunta itsenäistyi 1798 palautuen kuitenkin vuosiksi 1835-1859 Alavuden alaisuuteen. Kirkkoa uudistettiin 1893-1894 arkkitehti Josef Stenbäckin ehdotuksen mukaisesti.
 
Lisätietoa
Suomen asutus 1560-luvulla. Kartasto. Suomen historiallinen seura. Käsikirjoja VII. 1973.

Suomen asutus 1560-luvulla. Kyläluettelot. Helsingin yliopiston historian laitos. Julkaisuja n:o 4. 1973.

Reino Alakulju, Kuortaneen kirkko 200-vuotias. Kuortaneen seurakunta. 1977.

Lars Pettersson, Kaksikymmentäneljäkulmaisen ristikirkon syntyongelmia. Suomen Muinaismuistoyhdistyksen Aikakauskirja 79. 1978.

Perinnealbumi. Etelä-Pohjanmaa I. Vaasa 1981.

Riitta Jaakkola - Päivi Anttila - Lise-Lotte Molander, Kuortaneenjärven kulttuurimaisemissa. Alueelliset ympäristöjulkaisut 173/2000. Länsi-Suomen ympäristökeskus. 2000.

Risto Känsälä - Tiina Mäkinen, Kuntakeskuksen ja Mäyryn yleiskaava-alueen rakennusinventointi II. Kuortane. 2004.

Tiina Lehtisaari - Sari Tallgren - Eija-Liisa Kangas, Pohjanmaan inventointi. Länsi-Suomen ympäristökeskus. KIOSKI-inventointitietokanta 21.2.2008.
 
kohteeseen sisältyy:  hautausmaa; kellotapuli; kirkko; kylä; lainamakasiini; museo; talonpoikaistalo; tie;
ympäristön nykyluonne:  kirkonkylä;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun

Kuortaneen kirkko.

Kuortaneen kirkon kellotapuli.

Siunauskappeliksi muutettu kruununmakasiini.
 
Kartta: Kuortaneen kirkko ja kirkonseutu
 
© Museovirasto 2009