 |
|
KARTTAHAKU |
|
| Lapua | Etelä-Pohjanmaa | |
Lapuan tuomiokirkko ympäristöineen |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Lapuan tuomiokirkko ympäristöineen | ||
| Kuvaus | ||
| Lapuan tuomiokirkko on C.L. Engelin puurakentamiseen sovittaman uusklassillisen keskikupolilla varustetun ristikirkkotyypin huomattavin edustaja. Vuonna 1956 perustetun hiippakunnan tuomiokirkko on eteläpohjalaisen hengenelämän keskeisimpiä paikkoja. Kirkkoympäristöön kuuluvat kirkkotarha lukuisine muistomerkkeineen, useita seurakunnallisia rakennuksia sekä maaseutukirkonkylälle tyypillisiä julkisia rakennuksia 1800-luvun lopulta ja 1900-luvun alkupuolelta.
Lapuan kirkonkylä on muotoutunut Lapuan- ja Nurmojokien yhtymäkohtaan 1500-luvulta lähtien. Lapuan tuomiokirkko on muodoltaan tasavartinen, sisäviisteinen ristikirkko, jonka ristikeskuksesta kohoaa kahdeksankulmainen kupoli. Kirkon nykyinen sisäasu on pääasiallisesti arkkitehti Kauno S. Kallion suunnittelemasta uudistuksesta vuodelta 1927. Taiteilija Paavo Leinonen on maalannut keskikupolin pendentiivien ilmestyskirjan maalaukset sekä ikkunoiden lasimaalaukset. Kangasalan urkutehtaan 1938 valmistamat urut 85-äänikertoineen ovat Suomen suurimmat. Tapuli on seurakunnan edellisen, 1749 rakennetun kirkon aikainen. Se on kunnostettu ja korotettu 1838. Kirkkotarhassa on Lapuan taistelussa 1809 kuolleiden lapualaisten muistomerkki, lähes 300:n kaatuneen sankarihauta-alueen sekä vapaussodan muistomerkit on tehnyt Yrjö Liipola. Kirkon lähiympäristöön kuuluvat Nurmojoen varrella Lapuan hiippakunnan kanslia ja piispala sekä tien toisella puolella Virranniemen pappilan rakennukset sekä niitä ympäröivä laajahko puistoalue. Virranniemen 1793 rakennettu pappila on sijoitettu julkisivu kirkkoa kohti ja poikittain jokeen nähden. Pappila on juhla- ja kokoontumiskäytössä ja sen vierelle on rakennettu 1950-luvulla seurakuntatalo. Siiriläntien varrella on kouluna toimiva Hautasen talo, joka on rakennettu maatilan päärakennukseksi ja kauppiastaloksi 1897. Entinen emäntäkoulu sijaitsee Lapuan järjestyksessään toisen kirkon 1597-1650 paikalla. Koulun rakennuksia ovat olleet 1800-luvun puolimaissa rakennettu Leskelän yksikerroksinen Vanhatupa sekä 1930-luvulla rakennettu klassistinen päärakennus. Emäntäkoululla on matkailu- ja puutarhatoimintaa. Kirkon läheisyydessä on lisäksi arkkitehti Matti Visannin suunnittelema kaksikerroksinen vanha apteekkitalo sekä Nurmojoen varrella kaksikerroksinen puinen jugend-huvila Raparanta. Kirkkoon nähden Lapuanjoen vastarannalla on kaksikerroksinen Kosolan talo, joka tunnetaan Lapuanliikkeen perustajan ja IKL:n puheenjohtajan Vihtori Kosolan talona 1930-luvulla. Talon on rakennuttanut vaasalainen kauppias A.G. Wikman 1861 ja 1880-luvulla talossa on toiminut Suomen ensimmäinen maaseutukirjakauppa. Se on kuulunut jokivarren nauhamaiseen pohjalaistalojen rivistöön, joka on sijoittunut perinteiseen tapaan päärakennus joen suuntaisesti takanaan maantien varren talousrakennukset. Vihtori Kosolan isä osti talon 1890 ja se on ollut mm. jääkärien värväyspaikkana. |
||
| Historia | ||
| Lapualla oli 1415 verokirjan mukaan 10 taloa ja vuoden 1500 tienoilla jo 40 taloa. Lapua sai oman kappelioikeuden Kyrön kirkkopitäjästä 1555. Tuolloin rakennettiin myös ensimmäinen saarnatupa. Omaksi seurakunnaksi Lapua itsenäistyi 1581. Hallintopitäjänä se mainittiin ensimmäisen kerran 1608. 1600-luvulla alkanut tervanpoltto lisäsi merkittäväksi talonpoikien varallisuutta. Myöhemmin alueen vauraus perustui alajoen viljelyslakeuteen, joka syntyi vuosisatoja kestäneen raivauksen ja kydönpolton tuloksena.
Nykyinen kirkko on seurakunnan viides. Kirkko suunniteltiin arkkitehti C. L. Engelin johtamassa Intendentinkonttorissa 1824 ja se valmistui Heikki Kuorikosken rakentamana 1827. Arkkitehti Kauno S. Kallion suunnitteleman korjauksen yhteydessä 1927 kirkkosaliin rakennettiin kaksi uutta lehteriä, penkit ja saarnastuoli uusittiin. Uusklassillinen ulkolaudoitus tehtiin 1835. Kirkkoa kunnostettiin 1977 arkkitehti Seppo Rihlaman suunnitelman mukaan. Tuomiokirkko siitä tuli 1956 Lapuan hiippakunnan perustamisen yhteydessä. Lapuan keskusta oli tiivis jo 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa Lapua oli Etelä-Pohjanmaan suurimpia keskuksia. Lapuan keskusta-alue muodostettiin taajamaksi 1904, kauppalaksi 1964 ja kaupungiksi 1977. |
||
| Lisätietoa | ||
| Erkki Lehtinen, Lapuan pääkirkkojen vaiheita. Vaasa 1977.
Ville Lukkarinen, Niin sanottujen Engel-kirkkojen probleema. Suomen museo 1987. Suomen Muinaismuistoyhdistys 1988. Ville Lukkarinen, Intendentinkonttorin kirkkoarkkitehtuuri. Carl Ludvig Engel 1778-1840. Näyttelyluettelo 1990. Kristina Ahmas, Lapuan rakennuskulttuuria. Lapuan kaupunki 1993. Ville Lukkarinen, Kuorikoskien kirkot ja eurooppalainen rakennustaide. Kuorikosket, puukirkkojen mestarit. Kansanmusiikki-instituutin julkaisuja KIJ 49, 1998. Päivi Anttila – Lise-Lotte Smolander, Lakeuden Maisemissa. Maisemanhoito-ohjelma Lapuan-Kauhavan Alajoella. Länsi-Suomen ympäristökeskuksen moniste 20/1998. Jarkko Sinisalo, Intendentti Engel ja puinen ristikirkko syksyllä 1824. Muistomerkki - puusta perinnöksi. Museovirasto 2000. Leo Väyrynen, Pohjankyrön kirkkotiet. Jyväskylä 2004. Antti Mentula, Suuntaviivoja. Pohjanmaan arkkitehtuuri 1900-luvulla. Länsi-Suomen ympäristökeskus. Alueelliset ympäristöjulkaisut 363/2005. Tiina Lehtisaari - Sari Tallgren. Pohjanmaan inventointi. Länsi-Suomen ympäristökeskus. KIOSKI-inventointitietokanta 21.2.2008. |
||
| kohteeseen sisältyy: kauppa- ja liikerakennus; kirkko; kirkko; merkkimieskoti; oppilaitos; pappila; | ||
| ympäristön nykyluonne: kirkonkylä; | ||
Lapuan tuomiokirkko. Soile Tirilä . |
Lapuan entinen emäntäkoulu Lapuan järjestyksessään toisen kirkon paikalla. Soile Tirilä . |
Kosolan talo. Soile Tirilä . |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
PERUSHAKU