på svenska  paluu etusivulle  tietoa palvelusta  palaute  suurenna   pienennä  
PERUSHAKU
 
valitse kunta
kohteen nimi tai sen osa ?
 
kohteeseen sisältyy
ympäristön nykyluonne
 
KARTTAHAKU
kohteet maakunnittain
Uusikaarlepyy Pohjanmaa
Munsalan kirkko ja pappila
Kuvaus
Munsalan kirkko on parhaiten säilynyt esimerkki kustavilaisen ajan kivikirkoista. Pappila on yksi Pohjanmaan vanhimpia. Kylätien varrella välittömästi kirkon vieressä on ryhmä 1800-luvun rakennusperintöä edustavia pihapiirejä.

Munsalan kirkko on mittasuhteiltaan ja täsmälliseltä tekotavaltaan vaikuttava ilmestys pohjalaisessa maisemassa. Henrik Gabriel Porthan mainitsi kirjeessään 1794, että "Munsala capells stenkyrka skulle duga till Domkyrka, både för sin storlek och sin vackra byggnad". Pohjamuodoltaan tasavartisen ristikirkon itäpäässä on matalampi sakaristo-osa ja länsipäässä länsitorni, jonka puusta rakennettu yläosa edustaa täsmällisesti tukholmalaisen barokkiklassismin muotokieltä. Pyörökaariset ikkunat ovat suuret ja ristivarsien päästä aumattu paanukatto loiva.

Vaaleaksi kalkitun, valoisan kirkkosalin kiintopisteitä ovat Jakob Rijfin verstaassa 1790-luvun alussa valmistetut ja sinivihreällä draperiamaalauksilla ympäröidyt alttarilaite ja saarnastuoli, jotka kuuluvat aikansa korkeatasoisimpaan puusepäntyöhön. Samaa muotokieltä edustavat virsinumerotaulut vuodelta 1835. Jeesusta Getsemanessa, Ristiinnaulittua ja Pyhää ehtoollista esittävä kolmiosainen alttaritaulu on Johan Erik Lindhin nuoruudentyö vuodelta 1814. Länsilehterin 21-äänikertaiset barokkiurut ovat 1976 tehty rekonstruktio Kokkolan kirkkoon 1696 rakennetuista (Johan ja Christian Bejer), 1738 uusitusita (Erik German) ja 1879 Munsalaan ostetuista ja uusituista uruista (Petter Lybäck).

Kirkkotarhaa ympäröi 1830-luvun kiviaita, jossa on eteläpuolella porttirakennelma ja sen vieressä vaivaisukko vuodelta 1851. Kirkonmäen eteläpuolella on 1823 rakennettu viljamakasiini.

Kylätie jakaa Munsalan kirkonmäen kahteen osaan erottaen kirkon ja hautausmaan. Kirkon länsipuolella sijaitsevalla hautausmaalla on Munsalan edellisen kirkon paikka ja Matti Hakolan johdolla 1741 rakennettu pohjalaistyyppinen kellotapuli.

Pappila, Hagas, on puutarhan ympäröimä yksikerroksinen rakennus. Sen pihapiiriin kuuluu entinen renkitupa ja varastona käytetty pitkä yhtenäinen vaunu- ja makasiinirakennus.
 
Historia
Munsala mainittiin Uudenkaarlepyyn kappelina jo 1600-luvun lopulla. Sen ensimmäinen kirkko rakennettiin 1687. Seurakunta itsenäistyi 1857.

Kirkko rakennettiin Yli-intendentinviraston 1775 laatiman piirustuksen mukaan 1772-1792. Pitkäaikaisen rakennustyön mestareina toimivat muurarimestarit David Olander ja Thomas Rijf. Seurakunnan edellinen kirkko oli sijainnut tapulin läheisyydessä. Vielä 1900-luvun alussa kirkon vierellä oli kirkkotallien rivistö.

Pappilan päärakennus valmistui 1779. Oravaisten taistelun aikana 1808 se toimi Klingsborgin päämajana. Rakennusta laajennettiin 1878.
 
Lisätietoa
Lars Pettersson, Kyrkor och klockstaplar i svenska Österbotten. Svenska Österbottens historia V. Vasa 1985.

Kari Appelgren, Om den skulpterade och målade inredningen i Österbottens kyrkor. Svenska Österbottens historia V. Vasa 1985.

Bertel Nyholm, Kyrkan i Munsala. Munsala församling 1992.

Matti Salomäki, Vaasan läänin vanhat pappilat 1700-luvulta 1920-luvulle. Vaasan lääninhallituksen julkaisusarja 1994:11.

Helena Riekki, Erkki Tuppurainen, Suomen urkukartta. Näyttelyluettelo. Kuopio 1996.
 
kohteeseen sisältyy:  hautausmaa; kellotapuli; kirkko; lainamakasiini; muinaisjäännös; pappila; talonpoikaistalo;
ympäristön nykyluonne:  kirkonkylä;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun

Munsalan kirkko.

Munsalan kirkon tapuli.
 
Kartta: Munsalan kirkko ja pappila
 
© Museovirasto 2009