på svenska  paluu etusivulle  tietoa palvelusta  palaute  suurenna   pienennä  
PERUSHAKU
 
valitse kunta
kohteen nimi tai sen osa ?
 
kohteeseen sisältyy
ympäristön nykyluonne
 
KARTTAHAKU
kohteet maakunnittain
Vimpeli Etelä-Pohjanmaa
Vimpelin kirkko ja kirkonseutu
Kuvaus
Vimpelin puisen pyörökirkon ympäristössä eri aikakausien arkkitehtuuri yhdistyy kirkonkylän historiaa kuvaavaksi monipuoliseksi julkisten rakennusten kokonaisuudeksi 1800-luvun alkupuolen kirkollisista rakennuksista 1990-luvun pesäpallostadioniin. Savonjoen pohjoisrannalla on Etelä-Pohjanmaalle tyypillinen tiiviisti rakennettu jokivarsikylä, nauhamainen maatilojen pihapiirien ja omakotitalojen muodostama alue.

Savonjoen törmällä sijaitseva Vimpelin pohjoinen puupantheon edustaa kustavilaista uusklassismia. Kaksitoistakulmaisen pyörökirkon halkaisija on 24 metriä. Paanukaton keskellä on tornikellolla varustettu lanterniini viirinkukkoineen. Kirkkosalin holvi noudattaa pohjamuotoa. Alttarin kummallakin puolella kuorin itäseinällä on symmetrisesti sijoitetut saarnastuoli ja virrenveisuuta johtaneen lukkarin tuoli, joiden veistokoristelun kuva-aiheet kertovat niiden funktiosta. Käynti molempiin tapahtuu kuoriseinän takana olevasta pienestä sakaristosta. Alttarilaitteen Ristiinnaulittu-aiheinen alttaritaulu vuodelta 1872 on hovimaalari R.W. Ekmanin maalaama.

Kirkkotarha tapuleineen sekä sankarihautoineen ja jääkärimuistomerkkeineen kehystää pyörökirkkoa. Kellotapuli on korotettu ja sen lanterniini on valmistunut 1867 kirkonrakentaja Lauri Heikki Kuorikosken suunnittelemana.

Kirkon vieressä on kirkonkylän elinkeinohistoriaan liittyvä funktionalistinen osuuskauppa ja Saarikentän 1990 valmistunut pesäpalloareena värikkäine yleisölehtereineen.

Kirkon luoteis- ja pohjoispuolella, Savonjoen vastakkaisella rannalla, sijaitsee viisi puolitoistakerroksista pohjalaistaloa päädyt joen suuntaan. Asuinrakennukset ovat jokirannan tuntumassa ja talousrakennukset joesta katsoen tonttien sisäosissa. Vanhimmat taloista on rakennettu 1700-luvun lopussa ja nuorimmat 1900-luvun vaihteessa.
 
Historia
Vimpeli perustettiin Lappajärven alaiseksi kappeliksi 1805. Itsenäisenä seurakuntana se on ollut vuodesta 1867.

Vimpelin kirkko rakennettiin pietarsaarelaisen, Länsipohjan viralliseksi lääninrakennusmestariksi 1784 valitun Jacob Rijfin 1806 tekemän piirustuksen mukaan. Kirkko valmistui 1809, vuosi Rijfin kuoleman jälkeen. Tapuli valmistui samaan aikaan kirkon rakentamisen kanssa 1807. Kirkon ensimmäinen korjaus tehtiin Jaakko Kuorikosken johdolla 1830-luvulla, jolloin kivijalka uusittiin ja kallistuneet seinät oikaistiin följareilla. 1970-luvulla kirkkoon valettiin betonilattia ja kirkon rakenteellisia heikkouksia paranneltiin. Samassa yhteydessä palautettiin myös kirkkosalin alkuperäistä sisäväritystä.

Saarikentän pesäpalloarena katsomoineen rakennettiin arkkitehti Pentti Ilveskosken (Maa ja Vesi) suunnitelman mukaan 1990.
 
Lisätietoa
Lars Pettersson, Kirkkojen rakentaminen 1800-luvun alkukymmenille. Ars Suomen taide 4. Otava 1989.

Eija-Liisa Kangas, Järviseudun kulttuurimaisemien ja rakennusten inventointi-projekti, Vimpeli. Lappajärven kunnan arkisto, kopio Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo. 1998.

Helena Teräväinen, Lakiaa ja komiaa. Kohti kulttuuriympäristön uusia arvoja Etelä-Pohjanmaalla. Länsi-Suomen ympäristökeskus 2003.

Tiina Lehtisaari - Sari Tallgren - Eija-Liisa Kangas, Pohjanmaan inventointi. Länsi-Suomen ympäristökeskus. KIOSKI-inventointitietokanta 5.3.2008.
 
kohteeseen sisältyy:  kellotapuli; kirkko; silta; talonpoikaistalo; urheilurakennus;
ympäristön nykyluonne:  kirkonkylä;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun

Vimpelin kirkko.
 
Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun:
Vimpelin kirkko ja kirkonseutu
 
© Museovirasto 2009