på svenska  paluu etusivulle  tietoa palvelusta  palaute  suurenna   pienennä  
PERUSHAKU
 
valitse kunta
kohteen nimi tai sen osa ?
 
kohteeseen sisältyy
ympäristön nykyluonne
 
KARTTAHAKU
kohteet maakunnittain
Kokkola Keski-Pohjanmaa
Kaarlelan kirkko ja pappila
 
Kuvaus
Kaarlelan kirkko on yksi Pohjanmaan seitsemästä keskiaikaisesta kivikirkosta ja kirkonmäellä oleva 1730-luvun pappila ainoa säilynyt karoliininen pappilarakennus maassamme. Kirkonmäki kokonaisuudessaan kuvastaa vauraan suurpitäjän rakentamista.

Kaarlelan kirkonmäellä maisemaa hallitseva Pyhälle Katariinalle omistettu kivikirkko on kalkittu valkoiseksi. Pohjakaavaltaan ristin muotoiseksi 1780-luvulla laajennetun kirkon länsipäässä on korkea kellotorni 1800-luvun alusta. Kirkkosalissa on valkeiksi kalkitut seinät ja kaareva lautaholvi. Saarnastuoli vuodelta 1622 on vanhimpia maassamme. Barokkityylisen alttarilaitteen Jeesus Getsemanessa -aiheinen keskuskuva on Alexandra Frosterus-Såltinin maalaama vuonna 1902, sivumaalaukset on tehnyt Johan Backman 1749. Ovellinen penkistö on 1700-luvun lopusta ja uudistettu 1930-luvulla. Kirkon sakaristo kirjakaappeineen, tauluineen ja huonekaluineen on poikkeuksellisen tunnelmallinen.

Kirkkotarhaa kiertävässä kiviaidassa on länsioven edustalla kookkaat valkoiseksi kalkitut portinpylväät, joista toiseen on kiinnitetty vaivaisukko.

Kirkon vieressä sijaitseva arkkitehtuuriltaan korkeatasoinen seurakuntakeskus vuodelta 1958 kuuluu suunnittelijansa, arkkitehti Erik Kråkströmin tuotannon parhaimmistoon.

Kirkonmäellä on Kaarlelan kirkkoherran pappilan pihapiiri, jonka päärakennus on vanhimpia säilyneitä pappilarakennuksia koko Suomessa ja ainoa karoliinisen pappila-arkkitehtuurin edustaja. Ulkoasu on peräisin Anders Chydeniuksen ajalta 1770-luvulta ja rakennus on karoliiniselle kaudelle ominaisen korkean aumakaton kattama. Sen pohjakaava kaksine saleineen ja päätykamareineen on lähellä 1731 everstin virkataloille vahvistettua mallipiirustusta ja poikkeaa pappiloille 1727 määritellystä keskeissalillisesta vähimmäisvaatimuksesta.

Pappilan pihapiirissä on papiston apulaiselle tarkoitettu asuinrakennus sekä kaksi aittaa. Pappila pihapiireineen on museokäytössä.
 
Historia
Kaarelan kirkko rakennettiin keskiajan lopulla Vetelinjoen suulle, lähelle suojaista satamapaikkaa. Myöhemmin Kyrkfjärdenin nimen saanut paikka oli pitäjän tiheimmin asuttua seutua, ja siellä oli ollut kiinteää asutusta ainakin 1200-luvulla. Kirkko rakennettiin kapealle niemelle tai saarelle, mutta paikka menetti myöhemmin yhteyden merelle maannousun takia.

Kivikirkko laajennettiin ristikirkoksi ja sen itäpäähän rakennettiin uusi sakaristo-osa 1780-luvun lopulla kirkkoherra Anders Chydeniuksen aikana. Korkea länsitorni kirkkoon valmistui 1804. Ulkoseinät ja torni rapattiin sekä maalattiin keltaiseksi. Kirkko sai nykyasunsa arkkitehti Erik Kråkströmin suunnittelemassa restauroinnissa 1952-1954.

Kaarlelan kirkon lounaispuolella ollut Tarharannan entinen niitty oli Nuijasodan aikaisia taistelupaikkoja.

Kaarlelan pappila rakennettiin suuren Pohjan sodan jälkeisessä voimakkaassa uudelleenrakennusvaiheessa 1736-1737. Rakentamisen taustailmiöihin liittyy 1727 valtiopäivillä hyväksyttyyn katselmusasetukseen ja pappiskoulutukseen sisällytetty talonrakennustaidon perusteiden opettaminen. Kaarlelan pappila rakennettiin kirkkoherra Weranderin vaatimuksesta tavallista pidemmäksi. Anders Chydeniuksen suunnittelemissa kunnostustöissä 1773 ikkunat korotettiin, rakennus sai paanukaton ja punamullatun pystyvuorauksen. Chydenius suunnitteli myös pappilan talousrakennukset.
 
Lisätietoa
Elias Härö, Pappilarakennusten yhdennellätoista hetkellä. Arkkitehti 11-12/1963.

Sigrid Nikula, Kyrkor och kapell. Karleby sockens historia I. Åbo 1967.

Kari Appelgren, Om den skulpterade och målade inredningen i Österbottens kyrkor. Svenska Österbottens historia V. Vasa 1985.

Lars Pettersson, Kyrkor och klockstaplar i svenska Österbotten. Svenska Österbottens historia V. Vasa 1985.

Kristina Ahmas, Kokkolan rakennuskulttuuria ja kulttuurimaisemia. Kokkolan kaupunki 1992.

Sari Alajoki, Pappila-arkkitehtuuri Keski-Pohjanmaalla 1700-luvulta 1800-luvun alkuun. Pro gradu -tutkielma 1993. Helsingin yliopiston taidehistorian laitos.

Saini Heikkuri-Alborzi, Pirjo Niemi, Arvokkaat kulttuurimaisemat Keski-Pohjanmaan jokilaaksoissa. Vaasan seutukaavaliitto 1993.

Markus Hiekkanen, The Stone Churches of the Medieval Diocese of Turku. Suomen muinaismuistoyhdistyksen aikakauskirja 101. 1994.

Matti Salomäki, Vaasan läänin vanhat pappilat 1700-luvulta 1920-luvulle. Vaasan lääninhallituksen julkaisusarja 1994:11.

Anu Soikkeli, Suomen vanhat pappilat - menneisyyden tulevaisuus. Oulun yliopisto 2000.

Keski-Pohjanmaan arvokkaat maisema- ja kulttuurialueet. Keski-Pohjanmaan liitto, Sigma Konsultit Oy 2001.

Markus Hiekkanen, Suomen keskiajan kivikirkot. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 1117. 2007.

Minna Torppa, Keski-Pohjanmaan inventointi, Länsi-Suomen ympäristökeskus. KIOSKI-tietokanta 20.3.2008.

Marja Terttu Knapas et al., Suomalaiset pappilat, kulttuuri-, talous- ja rakennushistoriaa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 1238/Tieto. 2009.
 
kohteeseen sisältyy:  kirkko; museo; pappila; pihapiiri;
ympäristön nykyluonne:  kirkonkylä;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun

Kaarlelan kirkonseutua.

Kaarlelan kirkko.

Kaarlelan kirkon interiööriä.
 
Kartta: Kaarlelan kirkko ja pappila
 
© Museovirasto 2009