 |
|
KARTTAHAKU |
|
| Kokkola | Keski-Pohjanmaa | |
Rasmusbackenin tienvarsiasutus ja kivinavetat |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Rasmusbackenin tienvarsiasutus ja kivinavetat | ||
| Kuvaus | ||
| Rasmusbackenin talot ja kivinavetta muodostavat merkittävän talonpoikaisen rakennusryhmän. Rasmuksen navetta 1700-luvun puolivälistä muistuttaa kylän karjanhoitohistoriasta ja hyödyn ajan taloudellisista uudistuksista. Navetta on maamme ensimmäinen ajoitettavissa oleva, yksityisen talollisen rakentama kivinavetta. Rasmusbackenilla on myös Pohjanmaan ensimmäinen yksityinen kivitalo 1770-luvulta.
Sokojan kylään kuuluva mäki on saanut nimensä Rasmuksen tilan mukaan. Maasto on kumpuilevaa. Pellot on raivattu kivisille rinteille ja kivistä on ladottu leveitä kiviaitoja peltoalojen rajoiksi. Talot on rakennettu mäkien kivisimmille kumpareille. Rasmuksen suuri navetta on muurattu kivestä harjaan saakka. Pitkillä seinustoilla kivirungon päällä on neljä hirsikertaa. Navetan nykyinen muoto on vuodelta 1754, jolloin navettaa laajennettiin siten, että sisätilat muodostavat neljä osastoa, yhden kullekin ruokakunnalle. Rasmusbackenin kivitalo on Simon Rasmuksen 1779 tiilestä muuraama sivukamarillinen asuinrakennus. Simon Rasmus lienee ensimmäinen suomalainen talonpoika, joka sai kamarikollegion myöntämän 20 vuoden verovapauden ja kunnialaatan kivitalon rakentamisesta. Talon rakentamiseen lienee vaikuttanut Kaarlelan tuolloinen kirkkoherra Anders Chydenius. |
||
| Historia | ||
| Kaarlelan Sokojan kylän Rasmuksen tila oli jo 1600-luvulla seudun karjarikkain. Pitäjän toiseksi suurimman maanomistajan pitäjänlukkari Johanssonin rakennuttama navetta rakennettiin 1748 ja 1754, ennen kuin kiven suosimisesta rakennusaineena annettiin kuninkaallinen asetus 1757. Navetta oli neljän talon yhteinen ja mitoitettu 60:lle naudalle. Sittemmin kivinavetat yleistyivät Keski-Pohjanmaalla nopeasti.
Rasmuksen talo rakennettiin tiilestä, sillä kivirakentamista tuettiin 1700-luvun puolivälissä verohelpotuksin. Taustalla oli valtiovallan pyrkimys maan puuvarantojen säästämiseen. Asuinrakennus muutettiin navetaksi 1912. |
||
| Lisätietoa | ||
| Teppo Korhonen, Kansanomainen rakennustaide keskiajalta 1800-luvun lopulle. Ars. Suomen taide 2. Otava 1988.
Kristina Ahmas, Kokkolan rakennuskulttuuria ja kulttuurimaisemia. Kokkolan kaupunki 1992. Saini Heikkuri-Alborz, Pirjo Niemi, Arvokkaat kulttuurimaisemat Keski-Pohjanmaan jokilaaksoissa. Vaasan seutukaavaliitto 1993. Pihapiiri. Rakennusperinne ja sen vaaliminen Pohjanmaalla. Pohjanmaan taidetoimikunta 2000. Keski-Pohjanmaan arvokkaat maisema- ja kulttuurialueet. Keski-Pohjanmaan liitto, Sigma Konsultit Oy 2001. |
||
| kohteeseen sisältyy: navetta; pihapiiri; talonpoikaistalo; | ||
| ympäristön nykyluonne: agraarimaisema; | ||
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
PERUSHAKU