på svenska  paluu etusivulle  tietoa palvelusta  palaute  suurenna   pienennä  
PERUSHAKU
 
valitse kunta
kohteen nimi tai sen osa ?
 
kohteeseen sisältyy
ympäristön nykyluonne
 
KARTTAHAKU
kohteet maakunnittain
Rovaniemi Lappi
Rovaniemen kirkko
Kuvaus
Rovaniemen kirkko alttariseinän freskoineen ja sen viereinen hautausmaa sankarihautoineen oli aikanaan Lapin hallinnollisen keskuksen tuhon ja jälleenrakentamisen vaikuttavin symboli.

Tiili- ja betonirakenteinen kirkko on muodoltaan päätytornillinen pitkäkirkko. Ulkoseinät on roiskerapattu ja vesikatto kuparia. Kirkkosalia kattaa kapealla laudalla verhottu taitteinen betoniholvi. Pitkillä sivuilla on kapeat vinojen seinäpilasterien lävistämät käytävät. Kuorin takaseinän peittää Lennart Segerstråhlen Elämän lähde -niminen freskomaalaus. Lisäksi kirkossa on Antti Salmenlinnan raamatunaiheiset lasi- ja koristemaalaukset, joihin on sovitettu Lappi-aiheisia yksityiskohtia.

Kirkon itäpuolella on seurakunnan vanhin hautausmaa, jonka kohdalla on sijainnut Rovaniemen kaksi ensimmäistä kirkkoa. Kiviaidan ympäröimällä vanhalla hautausmaalla on kansalaissodan sankaripatsas sekä edellisten kirkkojen ja kellotapulin muistomerkki. Kirkon pohjoispuolella on 1833 vihitty toinen hautausmaa sekä talvi-, jatko- ja Lapin sodassa kaatuneen 603 sotilaan sankarihauta-alue. Väinö Aaltosen tekemä sankaripatsas "Miehen kohtalo tunturin huipulla" on paljastettu 1954. Alueella on myös evakkotaipaleella Ruotsissa 1944-1946 kuolleiden rovaniemeläisten muistomerkki vuodelta 1965 (Ensio Seppänen).
 
Historia
Rovaniemen seurakunta perustettiin viimeistään 1632 Kemin kappeliksi ja erotettiin omaksi kirkkoherrakunnaksi 1785. Seurakunnan nykyistä edeltävä, 1810-luvulla rakennettu puinen ristikirkko tuhoutui Lapin sodassa lokakuussa 1944.

Uudesta kirkosta järjestettiin 1947 Kirkkoja Karjalaan -järjestön seuraajan Kirkon Lahja ry:n tuella yleinen arkkitehtikilpailu ja sen jälkeen kutsukilpailu 1948. Kilpailun perusteella suunnittelutyö annettiin arkkitehti Bertel Liljequistille. Kirkon rakentamista tuettiin Amerikan luterilaisten seurakuntien Suomen kirkolle myöntämällä avustuksella. Ruotsin seurakuntien keräämillä lahjoitusvaroilla oli puolestaan merkittävä osuus kirkon taiteelliseen koristeluun sekä kattokruunujen, kellojen ja urkujen hankkimiseen. Kirkko vihittiin käyttöön kesällä 1950. Kuoriseinän freskomaalaus valmistui vuotta myöhemmin.

Kirkko on pääosiltaan säilyttänyt korkeatasoiset alkuperäiset piirteensä. 1980-luvun lopulla tehty kunnostus käsitti teknisten asennusten uusimisen ohella kirkon ulko- ja sisämaalauksen sekä Segerstråhlen freskon puhdistuksen ja Salmenlinnan koristemaalausten konservoinnin. Lisäksi kirkkoon hankittiin uudet urut. Kirkon kuoriosassa tehtiin joitakin jumalanpalvelusuudistukseen liittyviä muutoksia 1997. Kirkkoon on tuon jälkeenkin tehty muiden muassa kuoriosan, toimitilojen ja teknisten järjestelmien korjauksia ja muutoksia.
 
Lisätietoa
Arkitekten 3-5/1948.

Martti Ursin, Pohjois-Suomen tuhot ja jälleenrakennus saksalaissodan 1944-1945 jälkeen. Studia Historica Septentrionalia 2. Rovaniemi 1980.

Seija Pulkamo, Rovaniemen seurakunta 350 vuotta. 1982.

Seija Pulkamo, Rovaniemen seurakunnan hautausmaat. 1994.

Mikko Malkavaara, "Suomen luterilainen kirkko ulkomaisen avun vastaanottajana (1945-1952)". Kansainvälisen vastuun oppivuodet. Kirkon ulkomaanavun kehityslinjoja. Kirkon ulkomaanavun 50-vuotishistoriikki. Forssa 1997.

Marja Terttu Knapas, Rovaniemen kirkko, jälleenrakennuskauden arkkitehtuurin muistomerkki. Risti ja lähde. Rovaniemen kirkon juhlakirja. Rovaniemen seurakunta 2000.

Marja Terttu Knapas ja Soile Tirilä, Suomalaista kirkkoarkkitehtuuria 1917-1970. Museoviraston rakennushistorian osaston julkaisuja 30. Helsinki 2006.
 
kohteeseen sisältyy:  hautausmaa; kirkko;
ympäristön nykyluonne:  kaupunki;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun

Rovaniemen kirkko.

Rovaniemen kirkko.

Rovaniemen vanhan kirkon paikka.
 
Kartta: Rovaniemen kirkko
 
© Museovirasto 2009