på svenska  paluu etusivulle  tietoa palvelusta  palaute  suurenna   pienennä  
PERUSHAKU
 
valitse kunta
kohteen nimi tai sen osa ?
 
kohteeseen sisältyy
ympäristön nykyluonne
 
KARTTAHAKU
kohteet maakunnittain
Sodankylä Lappi
Sodankylän kirkot
Kuvaus
Sodankylän vanha kirkko on vanhimpia säilyneitä Suomen Lappiin tehtyjä kiinteitä rakennuksia. Sen rakentaminen liittyy 1600-luvun alussa virinneisiin Lapin asuttamista ja väestön kartuttamista koskeviin pyrkimyksiin.

Tyypiltään vanha kirkko on suorakaiteen muotoinen pohjalainen tukipilarikirkko. Pienessä kirkossa on vain yksi pilaripari. Sakaristo on pohjoisseinän itäpäässä ja eteishuone länsipään oven edessä. Loiva vesikatto on tehty pitkittäisten vuoliaisten varaan ilman kattotuolirakenteita. Paanutuksessa on kolmiokuviointi. Katonharjan harjakampa on siksak-koristeinen ja siihen liittyy kolme viirintankoa.

Kirkkosalia kattaa 1700 tehty lautaholvi, joka on ripustettu erillisten kattotuolitelineiden varaan. Hirsiseinät ja holvi, alkuperäisinä säilyneet alttari ja saarnastuoli sekä 1772 tehdyt alttarikaide, kuoriaita ja penkit huolella veistettyine yksityiskohtineen ovat maalaamattomat ja ajan patinoimat.

Kirkon eteläpuolella vanhaan kirkkotarhaan liittyy 1800-luvulla raivattu uusi hautausmaa. Kirkkotarhan vanhinta osaa reunustaa pohjois- ja länsipuolella 1979-80 rekonstruoitu lautakattoinen hirsiaita. Ensimmäinen kunnostus vanhassa kirkossa on tehty 1926. Vesikaton paanutus ja harjakoristukset on uusittu, sään vaurioittamat ulkoseinät laudoitettu ja katto ja seinät tervattu 1992-1995.

Seurakunnan 1859 valmistunut kivikirkko on hautausmaan koillispuolella. Harmaakivestä muuratun kirkon länsipäädyssä on korkea torni. Kirkkojen eteläpuolella on vanha markkinapaikka.
 
Historia
Kemin Lapin ensimmäiset kirkot rakennettiin kuningatar Kristiinan toimesta 1646 Kemijärvelle ja Inariin.

Kuningas Kaarle IX myönsi 1688 varat Sodankylän kirkon rakentamiseen. Samana vuonna päätettiin myös Sodankylän kappeliseurakunnan perustamisesta Kemin Lapin kirkkoherrakuntaan. Kirkko valmistui 1689.

Sodankylä määrättiin omaksi kirkkoherrakunnaksi 1747. Pinta-alaltaan laajaan, mutta väestöltään vähälukuiseen seurakuntaan kuuluivat Sodankylän, Sompion, Keminkylän (Savukoski ja Pelkosenniemi) sekä Kittilän kylät.

Vuonna 1689 rakennettu kirkko jäi autioksi 1850-luvulla, kun sen läheisyyteen rakennettiin uusi kivikirkko. Uuden isomman kirkon rakentaminen tuli ajakohtaiseksi väestömäärän. Keisari hyväksyi 1852 uuden kirkon rakennettavaksi valtion varoilla ja 1856 kirkon piirustukset. Uusi kirkko vihittiin käyttöön 1859.

Sodankylän vanha kirkko restauroitiin konservoiden 1990-luvun alussa.
 
Lisätietoa
Sodankylän kirkot. Suomen kirkot 12. Museovirasto 1984.

Aimo Kehusmaa ja Samuli Onnela, Suur-Sodankylän historia 1. Sodankylä, Sompio ja Keminkylä osana Kemin Lappia vuoteen 1747. Suur-Sodankylän historiatoimikunta 1995.

Maija Kairamo, Sodankylän vanhan kirkon restaurointi. Arkkitehti 5-6, 1996.

Samuli Onnela, Suur-Sodankylän historia 2. Suurpitäjä saamelaisten ja suomalaisten maana vuosina 1747-1916. Suur-Sodankylän historiatoimikunta 2006.
 
kohteeseen sisältyy:  kirkko;
ympäristön nykyluonne:  kirkonkylä;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun

Sodankylän vanha kirkko.

Sodankylän uudempi kirkko.
 
Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun:
Sodankylän kirkot
 
© Museovirasto 2009