 |
|
KARTTAHAKU |
|
| Tornio | Lappi | |
Tornion kirkko ja raatihuone ympäristöineen sekä Rantakadun ja Keskikadun puutalokorttelit |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Tornion kirkko ja raatihuone ympäristöineen sekä Rantakadun ja Keskikadun puutalokorttelit | ||
| Kuvaus | ||
| Tornion kirkko on kiinteine sisustuksineen ja maalauksineen 1600-luvun kuluessa muotoutuneen luterilaisen kirkkotilan ja karoliinisen barokin loistokkain esimerkki Suomessa. Kirkon ikäinen kellotapuli on goottilaisperäisen tapulityypin ainoa jäljellä oleva edustaja maassamme. Tornion 1621 perustetun kaupungin keskustassa on säilynyt Rantakadun ja Keskikadun varressa 1750 asemakaavasuunnitelmaan pohjautuvia puutalokortteleita, joiden rakennuskanta on pääasiassa 1700-luvun lopun kaupunkipalon jälkeiseltä ajalta. Tornion raatihuone ja pormestarintalo ympäristöineen muodostavat merkittävän näytteen vanhasta keskustasta etelämmäksi siirtyneen 1800-luvun lopun kaupunkikeskustan keskeisistä rakennuksista ja Hallituskadun 1800-luvun lopun rakentamistavasta.
Tornion kirkko on kolmiparinen tukipilarikirkko ja säilyneistä tukipilarikirkoista suurin. Kirkossa on puoliksi länsipäätyyn salvottu torni. Paanukatto on rombikuvioinen. Kaupungin kauppaporvarien merimerkkinä toimineen korkean kahdeksansivuisen torninhuipun yläosaan rakennettiin pyöreät ikkunat 1694 kuningas Karl XI:n vierailua varten. Ulkoseinien vaaka vuorilaudoitus ja valkoinen väri ovat 1870-luvulta. Kirkkosalin neljästä peiliholvista kahdessa on maalaukset. Kuoriholvin raamatunaiheiset maalaukset vuodelta 1688 on tehnyt todennäköisesti Lauri Gallenius. Toisen holvin maalaukset ovat vuodelta 1687. Niiden tekijä on tuntematon. Holvikoristelu on ornamentaalinen ja maalattu liimavärein. Koristeaiheina ovat mm. akantus, sydän, köynnösmäisesti ryhmitellyt tammenlehväseppeleet sekä medaljongit, joista osan sisällä on enkeli. Kirkon kiinteä sisustus on poikkeuksellisen hyvin säilynyt. Kuorin erottaa kirkkosalista puuleikkauksin varustettu kuoriaita, jonka porttia reunustavat korkeat obeliskit. Penkkien ovissa on maisema-aiheiset peilimaalaukset. Saarnastuolin sekä sen viereisen ikkunan ja sakariston oven rikasmuotoiset kehystykset on tehnyt puuseppä Nils Fluur ja maalannut konterfeijari Diedrich Möllerum 1700-luvun alussa. Kellotapulin kahdeksankulmainen pohjakerros toimii läpikäytävänä kirkkotarhaan. Kaupunkikuvallisesti merkittävällä paikalla vanhan kirkon lähellä on Porthanin koulu, joka on Pohjois-Suomen suurimpia julkisia puurakenteisia jugendtaloja. Keskikadun ja Rantakadun väliin jäävät puutalotontit ovat pitkälti vuoden 1750 asemakaavan mukaisia. Rantapuistoon rajautuvilla tonteilla sijaitsevat Tornion rakennushistoriallisesti merkittävimmät vanhat rakennukset kuten Åströmin umpikartano, Nymanin, Aspion, Viippolan ja Granrothin talo. Rakennukset ovat pääosin 1800-luvulta, mutta Nymanin ja Viippolan talot ovat kaupunkipaloa edeltävältä ajalta 1700-luvun lopulta ja Aspion talo vuodelta 1728. Rannan mukaan loivasti kaartuvien Keskikadun ja Rantakadun sijainti ja linjaus noudattavat pääosin Suensaarelle 1621 perustetun kaupungin vanhaa asemakaavarakennetta. Tornion raatihuone, Lapin läänin ainoa raatihuone, on puhdas uusrenessanssin edustaja. Raatihuoneen pihapiirissä on vanha poliisiasema sekä raatihuonetta vanhempi pormestarin asuinrakennus. Raatihuoneen ympäristössä on säilynyt 1800- ja 1900-luvun taitteen liikerakentamista, kuten pankki ja vanha kirjakaupparakennus sekä kouluksi muutettu venäläinen kasarmi. |
||
| Historia | ||
| Tornio oli tunnettu kauppapaikka jo keskiajalla. Privilegionsa Tornio sai 1621 ja kaupunki oli Euroopan pohjoisin aina vuoteen 1789. Euroopan sivistyneistön parissa suosittujen matkakertomusten takia Tornio oli yksi Ruotsin tunnetuimmista kaupungeista.
Tornion ensimmäinen asemakaava, jossa oli vain kaksi katua, valmistui 1643. Asemakaavaa laajennettiin 1782 pohjoiseen ja itään kohti jokea. Kaupunginlahden ranta-aitat siirrettiin saaren eteläkärkeen. Vuoden 1873 empirekaavassa laajennussuunnat olivat samat. Tornion kaupungin ensimmäinen kirkko rakennettiin 1647, mutta se paloi salaman iskusta 1682. Tornion nykyisen kaupunginkirkon rakentaminen aloitettiin Limingan Ängeslevästä kotoisin olleen rakennusmestari Matti Härmän johdolla 1684. Ensimmäinen jumalanpalvelus pidettiin heinäkuussa 1688, jolloin kirkko nimettiin leskikuningatar Hedvig Eleonoran mukaan. Kirkkoa vastapäätä olevan Porthanin koulun suunnittelivat arkkitehdit Richardson ja Holmström 1906 ja rakennus valmistui 1910. Nimensä koulu sai talonrakennusvarojen lahjoittajan, kauppias ja raatimies Matias Porthanin mukaan. Tornion ensimmäiset raatihuoneet sijaitsivat ”Ylipään torilla”. Viimeisin niistä paloi 1871 ja laajentuneen kaupungin uusi keskus päätettiin siirtää etelämmäksi lähemmäs jokea. Myynnissä ollut puolivalmis edesmenneen apteekkarin kiinteistö ostettiin 1875 ja muutettiin lääninarkkitehti von Lüchovin suunnitelmin raatihuoneeksi. Pormestarintalona tunnettu puurakennus laajennettiin nykyiseen asuunsa pormestari Cedermanille 1866. Raatihuonetta vastapäätä olevan Yhdyspankin pankkitalon suunnitteli arkkitehti Valter Thomé 1912, vanhan kirjakaupan julkisivupiirustukset ovat Axel Åkerlundin käsialaa vuodelta 1901. Ensimmäisen maailmansodan (1914–1918) aikana Torniosta muodostui Venäjälle elintärkeä kauttakulkuväylä. Kaupungin kautta kuljetettiin suuret määrät sotatarvikkeita, sotavankeja ja pakolaisia. Raatihuoneen ja pormestarintalon viereen valmistui 1914 venäläinen kasarmi. Suomen itsenäistyttyä rakennus otettiin opetuskäyttöön 1920-luvun alussa. Ensiksi siinä aloitti keskikoulu ja myöhemmin Tornion yhteislyseo. Suensaaren koulua on sitemmin sekä laajennettu että korjattu. |
||
| Lisätietoa | ||
| Ilkka Mäntylä, Tornion historia I (1621-1809). Tornion kaupunki 1971.
Lars Pettersson, Tornion kirkko ja kellotapuli. Pohjoinen 1986. Seppo Alatalo, Tornion rakennuskannan täydennysinventointi 1993. Tornionlaakson maakuntamuseo. Minna Heljala, "Miksi Keskikatu on tärkeä Torniolle?". Tornionlaakson vuosikirja 1996. Kyrka af träd. Kyrkobyggnader under 1600- och 1700-talen i Finland, Norge och Sverige. Red. Ingrid Sjöström. Museiverket, Norsk institut for kulturminnesforskning, riksantikvarieämbetet 2000. Teemu Mökkönen, Tornio, Suensaari. Vaasa- ja suurvalta-ajan kaupunkiarkeologinen inventointi. Museovirasto 2000. Ilkka Teerijoki, Tornion historia 2: 1809-1918. Tornion kaupunki 2007. "Lapin kulttuuriympäristöt tutuksi" -inventointihanke 2004-2008, aineistot. Lapin ympäristökeskus. Minna Heljala, Sirkka-Liisa Seppälä ja Tiina Elo, Joen ja meren rajakaupunki. Tornion kulttuuriympäristöohjelma. Suomen ympäristö 36/2012. Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Ympäristöministeriö 2012. |
||
| kohteeseen sisältyy: hautausmaa; kaava-alue; kasarmi; kauppa- ja liikerakennus; kaupungin asuintalo; kellotapuli; kirkko; koulu; muu hallintorakennus; raatihuone; | ||
| ympäristön nykyluonne: kaupunki; | ||
Tornion kirkko ja tapuli Martti Jokinen . |
Tornion kirkon interiööriä. Martti Jokinen . |
Rantakatua, Åströmin kauppakartano. Johanna Forsius 2008. |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
PERUSHAKU