 |
|
KARTTAHAKU |
|
| Kokkola | Keski-Pohjanmaa | |
Lohtajan kirkko ja pappila |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Lohtajan kirkko ja pappila | ||
| Kuvaus | ||
| Lohtajan kirkko ja pappila vanhan Pohjanmaan rantatien varrella ovat hyvin säilyneitä kirkollisia ympäristöjä. Pappila on pappila-arkkitehtuurimme merkittävimpiä rakennusmuistomerkkejä.
Lohtajan puukirkko on kylän visuaalinen keskipiste. Se on muodoltaan tasavartinen ristikirkko, jossa on täyskorkeat kulmaulokkeet. Ovien edessä on pienet eteishuoneet. Jyrkkälappeisen paanukaton keskellä on kahdeksankulmainen lanterniini. Ulkoseinissä on 1800-luvun lopulle tyypillinen vaaka ponttilautaverhous. Alttariseinän peittää Mikael Toppeliuksen 1770-1774 välisenä aikana maalaama kolmiosainen alttaritaulu. Kaarevalinjainen saarnastuoli kaikukatoksineen on peräisin seurakunnan edellisestä kirkosta. Pohjalaistyyppisen renessanssitapulin seinustalla on Puu-Pietariksi kutsuttu papinasuinen vaivaisukko. Kirkonkylän ulkopuolella Lohtajanjoen rannalla sijaitsevaan seurakunnan kirkkoherran pappilaan johtaa koivukujanne peltojen halki pihapiirin länsilaitaa rajaavan solallisen luhtiaitan kautta. Kookas, korkealla kivijalalla varustettu päärakennus puutarhoineen on kuusiaitojen reunustaman pihan eteläreunalla. |
||
| Historia | ||
| Lohtaja, joka oli kuulunut Pietarsaaren emäpitäjästä eronneeseen Kokkolaan vuodesta 1467, erotettiin omaksi seurakunnakseen 1578. Puukirkko on seurakunnan neljäs kirkkorakennus, joka rakennettiin kirkonrakentaja Matti Hongan johdolla 1768-1769. Kirkko uudistettiin perusteellisesti 1905-1907, jolloin se vuorattiin sisältä ja ulkoa sekä ikkunat laajennettiin ja penkit uusittiin. Kirkon sisätila ja ikkunat palautettiin alkuperäiseen asuunsa 1955-1956 Thorvald Lindqvistin johdolla.
Lohtajan tapuli rakennettiin 1734 ja siirrettiin nykyisen kirkon rakennusvaiheessa nykyiselle paikalleen. Tapuli uudistettiin 1910. Lohtajan pappila rakennettiin vanhalle pappilan paikalle kirkkoherra Johan Snellmanin aikana, ja se oli sisustustöitä vaille valmiina 1804. Pappilan keskeissaliratkaisuun perustuvan pohjakaavan sommitteli Himangalla Anders Roosin palveluksessa toiminut kirjanpitäjänä Blomström. Rakentamisesta vastasi kirkkoisäntä Erkki Jukkola. Lasikuisti valmistui 1800-luvulla. Pappilassa tehtiin Krister Korpelan suunnittelema peruskorjaus 1964-1965. Lohtajan pappilassa oli Suomen sodan aikana Klingsporin johtama ruotsalaisten joukkojen päämaja ja pappilassa solmittiin sodan aselepo 29.9.1808. |
||
| Lisätietoa | ||
| Ville Luho, Armas Luukko, Suur-Lohtajan historia 1. Suur-Lohtajan historiatoimikunta. Keski-Pohjanmaan historiasarja 3. Lohtaja 1957.
Leevi Junkala, Lohtajan kirkko 200-vuotias. (1968) Reino Mähönen, Kirkkomaalari Mikael Toppelius. Suomen Muinaismuistoyhdistyksen Aikakauskirja 78, 1975. Leevi Junkala, Maria Niemelä, Suur-Lohtajan historia 2. Suur-Lohtajan historiatoimikunta. Keski-Pohjanmaan historiasarja 4. Lohtaja 1977. Sari Alajoki, Pappila-arkkitehtuuri Keski-Pohjanmaalla 1700-luvulta 1800-luvun alkuun. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopiston taidehistorian laitos. 1993. Matti Salomäki, Vaasan läänin vanhat pappilat 1700-luvulta 1920-luvulle. Vaasan lääninhallituksen julkaisusarja 1994:11. Keski-Pohjanmaan arvokkaat maisema- ja kulttuurialueet. Keski-Pohjanmaan liitto, Sigma Konsultit Oy 2001. Minna Torppa, Keski-Pohjanmaan inventointi, Länsi-Suomen ympäristökeskus. KIOSKI-tietokanta 20.3.2008. |
||
| kohteeseen sisältyy: kellotapuli; kirkko; lainamakasiini; pappila; pihapiiri; | ||
| ympäristön nykyluonne: kirkonkylä; | ||
Lohtajan kirkko. Johanna Forsius 2006. |
Lohtajan pappila. Johanna Forsius 2006. |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
PERUSHAKU