Museovirasto

 PERUSHAKU

kohteet maakunnittain
 

KARTTAHAKU

maakuntakartta Lappi Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Pohjois-Karjala Etelä-Karjala Pohjanmaa Pohjois-Savo Etelä-Savo Kymenlaakso Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Päijät-Häme Uusimaa - itä Kanta-Häme Uusimaa - länsi Pirkanmaa Satakunta Varsinais-Suomi
Kuortane Etelä-Pohjanmaa

Ruonan kylä ja Haapaniemen pappila

Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Ruonan kylä ja Haapaniemen pappila
Kuvaus
Ruonan kylässä on useita kaksikerroksisia pohjalaistaloja pihapiireineen ja ne ovat erittäin edustava esimerkki eteläpohjalaisesta talonpoikaisarkkitehtuurista. Samaan Kuortaneenjärven kulttuurimaisemaan kuuluu Haapaniemen 1770-luvulla rakennettu pappila. Ruonan kylällä on myös sotahistoriallista merkitystä Suomen sodan taistelupaikkana.

Ruonan kylä sijaitsee peltomaisemassa Kuortaneenjärven koillispohjukassa, missä etelästä tuleva vanha maantie on haarautunut Alajärvelle ja Vaasaan. Pohjukan kapeikkoon on jo 1600-luvulla rakennettu silta. Nykyinen, varsinaiselta liikenteeltä pois jäänyt Ruonaluoman ja tulvaniityn yli kulkeva 325 metriä pitkä kivisilta maavalleineen on rakennettu 1877.

Ruonan kylän tilat ovat kyläkeskustan lisäksi vanhojen maantielinjojen varrella, nykyisen valtatie 66:n molemmin puolin. Kylän rakennuksista mainittakoon Knuuttilan, Maunuksen, Syrjä-Kokkilan, Mäki-Kokkilan ja Uusi-Haapanalan talot. Punamullatuille kuortanelaisille talonpoikaistaloille, joissa ikkunanpielet ja nurkkalaudat ovat valkoiset, on ominaista räystäiden koristelistoitukset sekä ullakkopäätyjen keltamultamaalaus.

Kuortaneenjärven pohjoisrannalta työntyvän Haapaniemen kärjessä, Ruonan kylän laidalla, sijaitsee Kuortaneen seurakunnan entinen pappila. Pappilarakennus on peräisin vuodelta 1779. Se on tyypillinen karoliininen keskeissalirakennus. Punamullatun pappilan lisäksi pihapiirissä sijaitsee kaksikerroksinen koulutuparakennus, rivi aittoja sekä kivinavetta. Järvenpuoleiselle rinteelle on istutettu puisto. Hyvin hoidettua kokonaisuutta täydentävät vanhaan rakennuskantaan sovitetut uudet kurssirakennukset. Haapaniemen pappila toimii Lapuan hiippakunnan kurssi- ja leirikeskuksena.

Ruonan kylä ja Haapaniemen pappila ovat osa valtakunnallisesti arvokasta Kuortaneenjärven maisema-aluetta.
 
Historia
Lapuanjoen yläjuoksulla sijaitseva Kuortaneenjärvi oli vielä keskiajalla kaski- ja eränkäyntialuetta. Pysyvää asutusta syntyi järven ympärille vasta uuden ajan alkupuolella. Ruonan kylä asutettiin 1549. 1560-luvulla Kuortaneenjärven ympärillä oli yksitoista taloa, joista yksi oli Hiironniemessä.

Kuortane perustettiin Lapuan kappeliksi 1645. Ensimmäinen pappila Kuortaneen kappeliseurakunnalle rakennettiin Haapaniemeen 1663. Itsenäiseksi seurakunnaksi Kuortane muodostettiin 1798.

Haapaniemen pappilassa on viettänyt lapsuutensa runoilija Karl Fredrik Stenbäck. Pappilan historiaan liittyvät myös Chydenius-, Rislakki-, Klemetti- ja Kansanaho-suvut.

Lapuan hiippakunnan seurakuntien perustama hiippakuntatalosäätiö hankki Haapaniemen pappilan 1968 koulutuskäyttöön. Rakennuskantaa on sen jälkeen täydennetty 1970- ja 1980-luvulla asunnolla, rantasaunalla ja majoitusrakennuksella.

Ruonan kylän läpi kulkeva tie on osa Oriveden ja Uudenkaarlepyyn maantietä, jonka rakentaminen liittyi 1600-luvun keskitettyyn kaupunki- ja kauppapolitiikkaan. 1617 perustetun Uudenkaarlepyyn kauppapiiriin liitettiin mm. Ruovesi, jonka seurauksena yhteyksien parantamiseksi rakennettiin maantie 1600-luvun loppupuolella Suomenselän yli maantie. Ruonan pohjoispuolella Salmen kautta kulkeva maantie oli osa Kuopion ja Vaasan välistä maantietä, joka rakennettiin 1780-luvulla.

Maantiellä oli merkitystä Suomen sodan aikana, jolloin venäläiset etenivät Oriveden ja Uudenkaarlepyyn välistä tietä kohti Pohjanmaata. Kuortaneella käytiin Suomen sodan aikana ratkaisevia taisteluja, mm. Kuhajärvellä, Ruonassa ja Salmella. Ruonan kylässä 1808 alkanut ankara taistelu päättyi suomalaisten torjuntavoitosta huolimatta vetäytymiseen.
 
Lisätietoa
Heikki Klemetti, Kuortaneen vaiheita sanoin ja kuvin. Porvoo 1932.

Aulis J. Alanen, Etelä-Pohjanmaan historia IV:1. Vaasa 1948.

Suomen teiden historia I, Tie- ja vesirakennushallitus, Suomen tieyhdistys, Helsinki 1974.

Pekka Kakkuri, Unto Katajamäki et al, Etelä-Pohjanmaan kotiseutuhistoria. Kotimaakunnan vaiheet. Etelä-Pohjanmaan liitto 1985.

Matti Salomäki, Vaasan läänin vanhat pappilat 1700-luvulta 1920-luvulle. Vaasan lääninhallituksen julkaisusarja 1994:11.

Riitta Jaakkola, Päivi Anttila ja Lise-Lotte Molander, Kuortaneenjärven kulttuurimaisemissa. Alueelliset ympäristöjulkaisut 173. Länsi-Suomen ympäristökeskus. Vaasa 2000.

Helena Teräväinen, Lakiaa ja komiaa. Kohti kulttuuriympäristön uusia arvoja Etelä-Pohjanmaalla. Länsi-Suomen ympäristökeskus 2003.

Jan Strang ja Erkki-Sakari Harju (toim.), Suomen karttakirja 1799, C. P. Hällströmin Suomi-kartasto. Uusintapainos 2005.

Ruonakylä. Maisemanhoitosuunnitelma. "Kyläympäristön kehitttämiseksi ja tulevaisuuden turvaamiseksi". http://www.ruona.fi/talo/ruona.pdf

http://www.evl.fi/tkli/lapua/hiippakuntakartano.htm (8.9.2006).

Tiina Lehtisaari - Sari Tallgren - Eija-Liisa Kangas, Pohjanmaan inventointi. Länsi-Suomen ympäristökeskus. KIOSKI-tietokanta 20.3.2008.
 
kohteeseen sisältyy:  kylä; pappila; pihapiiri; silta; talonpoikaistalo; talousrakennus; tie;
ympäristön nykyluonne:  agraarimaisema;
 
Knuuttilan talo Maria Kurtén 2006
Knuuttilan talo Maria Kurtén 2006.
Haapaniemen pappilan kuisti Maria Kurtén 2006
Haapaniemen pappilan kuisti Maria Kurtén 2006.
Haapaniemen pappila Maria Kurtén 2006
Haapaniemen pappila Maria Kurtén 2006.
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
palaute kohdetiedoista
sivun alkuun
 


© Museovirasto 2009