på svenska  paluu etusivulle  tietoa palvelusta  palaute  suurenna   pienennä  
PERUSHAKU
 
valitse kunta
kohteen nimi tai sen osa ?
 
kohteeseen sisältyy
ympäristön nykyluonne
 
KARTTAHAKU
kohteet maakunnittain
Seinäjoki Etelä-Pohjanmaa
Seinäjoen Aalto-keskus
 
Kuvaus
Seinäjoen kirkko, seurakuntakeskus, kaupungintalo, kirjasto, teatteri ja virastotalo muodostavat yhden maamme huomattavimmista sodanjälkeisistä kulttuuri- ja hallintokeskuksista. Kokonaisuus kuuluu myös kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön hyväksymään suomalaisen modernin arkkitehtuurin merkkiteosten valikoimaan.

Aalto-keskus perustuu arkkitehti Alvar Aallon Seinäjoen kaupungin uuden keskustan ja sen julkisten rakennusten arkkitehtuurikilpailuvoittoon 1959. Aallon hahmottelemat Seinäjoen modernin kaupungin suuntaviivat näkyivät jo 1952 Seinäjoen kirkon, Lakeuden Ristin, suunnittelukilpailussa.

Lakeuden Ristin valkoinen kirkko seurakuntakeskuksineen on osa 1960 perustetun kaupungin hallinto- ja kulttuurikeskusta. Kirkon pohjoispuolella, alueen maamerkkinä kohoaa 65 metrin korkuinen, tyylitellyn ristin muotoinen kellotorni.

Kirkko, jossa on 1 200 istumapaikkaa, on sisältä hieman kiilanmuotoinen ja symmetrinen. Kuorin lattia, alttaripöytä ja -kaide sekä saarnatuoli ovat harmaaraitaista valkoista marmoria, penkit on tehty pohjoiskarjalaisesta punahongasta. Toimituskappelissa on Aallon suunnittelema lasimaalaus Etelä-Pohjanmaan virrat, sakaristossa Elämän lähde. Aalto on piirtänyt myös ehtoollishopeat, antependiumit, alttari- ja kirjaliinat.

Seurakuntakeskus rajaa kirkon pääjulkisivun edustalla olevaa avointa tilaa. Yksi- ja kaksikerroksiset siipirakennukset ovat valkeiksi rapatut ja niissä on erilaisia toimitiloja ja asuntoja. Kirkkoon liittyy toiminnallisesti pieni lämpökeskusrakennus vahtimestarin asuntoineen. Myös kirkkopuisto on Aallon suunnittelema.

Kaupungintalo on valmistunut 1962. Tummansinisin posliinisauvoin päällystetyn kaupungintalon pääjulkisivua hallitsee pilarihalli, josta on sisäänkäynti taloon. Korkea, epäsymmetrinen kaupunginvaltuuston istuntosali, joka toimii myös konserttisalina, antaa rakennukselle monumentaalisuutta. Valtuustosalin eteishalliin voi nousta myös rakennuksen eteläsivulle pengerretyiltä tasanteilta, jotka rajoittuvat kukkaistutuksiin ja suihkulähteeseen.

Hallinto- ja kulttuurikeskuksen etelänpuoleisena rajana on valkoinen 1965 valmistunut kirjasto. Kirjaston viuhkamainen sisätilaratkaisu on avara. Rakennuksen etelänpuoleisia ikkunoita suojaa ikkunasäleikkö.

Valtion virastotalo on valmistunut 1968 ja se rajaa Aalto-keskusta länsipäässä. Valkoisen rappauspintaisen rakennuksen tärkein sisätila on käräjäsali.

1987 valmistuneen teatteritalon julkisivu on valkoista
posliinisauvaa. Teatterin lämpiössä on esillä viisi Aallon kuuluisaa puuntaivutustyötä sekä Alvar Aallon ja Aino Aallon suunnittelemien lasien kokoelma, jossa on yli 200 lasitaideteosta.

Kirjaston, teatterin ja kaupungintalon väliin jää graniittikivetty sisäpiha eli Kansalaistori.
 
Historia
Seinäjoen kirkosta ja seurakuntakeskuksesta järjestettiin arkkitehtuurikilpailu 1951. Aallon ehdotus ylitti tonttialan, mutta palkintolautakunta piti sitä muita ehdotuksia parempana ja suositteli Aallon suunnitelmaa toteutuksen pohjaksi.

Rakennustyö alkoi syksyllä 1957 ja kirkko valmistui keväällä 1960, suuri seurakuntakeskus rakennettiin 1964-1966. Kirkkoon tehtiin myöhemmin joitakin akustiikan parantamiseen liittyneitä korjauksia. 1984 tulipalo tuhosi sakariston sisustuksen ja myös kirkkosali kärsi savuvahinkoja.

Aalto mainitsi koko Seinäjoen keskustan suunnittelun alkaneen kirkosta. Kirkko, jota voisi kokonsa puolesta nimittää katedraaliksi, määritti tulevien keskustarakennusten koon ja laadun.

Seinäjoen seurakunnan rakentaessa kirkkoa Seinäjoen kauppala alkoi toteuttaa omaa osuuttaan kulttuuri- ja hallintokeskuksesta. Seinäjoen kauppala järjesti kauppalantaloa koskevan suunnittelukilpailun 1958. Kilpailuohjelma edellytti kokonaissuunnitelmaa kauppalantalon tontille, joten kirjasto, valtion virastotalo ja teatteritalo luonnosteltiin samaan aikaan. 1959 järjestetyn jatkokilpailun voitti Alvar Aallon ja Elissa Aallon ehdotus. Seinäjoen kaupungintalon rakennustyö aloitettiin 1961 ja talo valmistui 1962. Rakennuksen B-osan asunnot muutettiin toimistoiksi vuosina 1975 ja 1981.

Kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto rakennettiin 1964-65 ja virastotalo 1967-1968 useiden valtion virastojen toimitiloiksi. Kiinteistö siirtyi Seinäjoen kaupungin omistukseen 2003. Alvar Aalto esitti teatteritalon piirustukset jo 1969. Rakennus toteutettiin vasta 1986-87 Elissa Aallon johdolla.

Kaupungintalon ja kirjaston väliin jäävä Kansalaistori sai Aallon jo suunnittelukilpailussa ehdottaman graniittilohkareilla ruudutetun luonnonkivipäällysteen 1988.
 
Lisätietoa
Alvar Aalto, Seinäjoen seurakuntakeskus. Arkkitehti 2/1968.

Vilhelm Helander ja Simo Rista, Suomalainen rakennustaide. 1989.

Göran Schildt, Alvar Aalto, mestariteoksia. Otava 1998.

Anri Lindén, Alvar Aalto, tuotanto Pohjanmaalla. Länsi-Suomen ympäriostökeskus. Alueelliset ympäristöjulkaisut 96. Vaasa 1998.

Do.co.mo.mo. Modernismin merkkiteoksia Suomen arkkitehtuurissa. Alvar Aalto Akatemia, docomomo Suomi-Finland ry, Suomen rakennustaiteen museo. Helsinki 2002.

Helena Teräväinen, Lakiaa ja komiaa. Kohti kulttuuriympäristön uusia arvoja Etelä-Pohjanmaalla. Länsi-Suomen ympäristökeskus 2003.

Markus Aaltonen, Näkyyhän se varmasti, Alvar Aalto ja Seinäjoki, Seinäjoki 2004.

Jaakko Penttilä, Seinäjoen kulttuuri- ja hallintokeskus. Rakennushistoriallinen selvitys. Alvar Aalto Säätiö / Alvar Aalto museon rakennusperintöosasto, 2003-2004.

Marja Terttu Knapas ja Soile Tirilä, Suomalaista kirkkoarkkitehtuuria 1917-1970. Museoviraston rakennushistorian osaston julkaisuja 30. Helsinki 2006.
 
kohteeseen sisältyy:  kaupungintalo; kellotapuli; kirkko; muu hallintorakennus; muu kulttuurirakennus; puisto; teatteri; tori;
ympäristön nykyluonne:  kaupunki;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun

Seinäjoen Aalto-keskuksen kaupungintalo, Lakeuden Ristin kirkko ja kirjasto.

Aalto-keskuksen kirjasto, teatteri, virastotalo ja kaupungintalo.

Aalto-keskuksen kirjasto ja kaupungintalo.
 
Kartta: Seinäjoen Aalto-keskus
 
© Museovirasto 2009