på svenska  paluu etusivulle  tietoa palvelusta  palaute  suurenna   pienennä  
PERUSHAKU
 
valitse kunta
kohteen nimi tai sen osa ?
 
kohteeseen sisältyy
ympäristön nykyluonne
 
KARTTAHAKU
kohteet maakunnittain
Kauhava Etelä-Pohjanmaa
Voltin kylän raittiasutus ja Mattilan silta
Kuvaus
Voltin kylässä Lapuanjokivartta seurailevan tien varrella Knuuttilan ja Isotalon tiiviit raittikylät kaksifooninkisine pohjalaistaloineen ovat kertovia esimerkkejä Etelä-Pohjanmaalle ominaisesta kylätyypistä. Voltin kylän kohdalla Lapuanjoen ylittää kolmiaukkoinen teräsbetonisen palkkisilta, Mattilan museosilta. Tiehallinnon valitsemat museosillat kuvastavat maamme liikenneverkon ja sillanrakennustaidon kehitysvaiheita 1700-luvulta nykypäiviin saakka.

Päänäkymän Knuuttilan raitilla muodostaa maantien itäpuolelle asettunut 11 talon rakennuskanta. Päärakennukset, joista suurin osa on puolitoistakerroksisia, on rakennettu polveilevan maantien suuntaisesti ja kiinni tielinjaan. Asutuksen rakenne on hyvin säilynyt ja Knuuttila antaa hyvän kuvan perinteisestä raittiasutuksesta huolimatta muutoksista yksittäisten rakennusten ulkoasussa.

Talojen talousrakennukset muodostavat umpipihamaisia rakennusryhmiä joen puolelle. Kylän avoin peltomaisema sijoittuu asuintalojen rivistön ja joen väliin. Raitin länsipuolella kulkevan ns. takakadun varteen on sijoittunut pienempiä asumuksia.

Knuuttilasta pohjoiseen oleva Isotalon taloryhmä ja raitti muodostuu molemmin puolin tietä sijoittuvista puolitoistakerroksista 1800-luvulta peräisin olevista päärakennuksista ja niiden pihapiireistä. Isotalon raitin varrella sijaitsee puukkojunkkarinen tunnetuksi tuleen Antti Isotalon kotitalo 1800-luvulta.

Voltin kylän kohdalla Lapuanjoen ylittää Mattilan museosilta vuodelta 1921. Kolmiaukkoisen teräsbetonisen palkkisillan kaiteetkin toimivat kantavina rakenteina. Museosilta on tiettävästi ainoa tämän tyyppinen silta, joka on yhä yleisen liikenteen käytössä.
 
Historia
Voltin kylän historia periytyy 1500-luvulle, jolloin Alahärmän seudun vakituinen asutus sai alkunsa. 1500-luvun lopulla koko Härmän alueella sijaitsi 5 taloa. 1660-luvun taitteessa oli myöhemmän Alahärmän rajojen sisällä 15 maakirjaan merkittyä taloa. 1600-luvulla alue oli yksi Etelä-Pohjanmaan merkittävimmistä karjakylistä, millaisena se säilyi pitkään, ja tervanpoltto kasvatti talolukua 1600-luvun lopussa. Vuonna 1700 taloja oli 22.

Voltin kylässä asui talollinen ja puukkojunkkari Antti Isotalo, joka muodosti kauhavalaisen Antti Rannanjärven kanssa Häjyjen pääjoukon. Puukkojunkkarit riehuivat Etelä-Pohjanmaalla 1790-1885, levottominta oli 1800-luvun puolimaissa.
 
Lisätietoa
Knuuttilan raitti. Esimerkki perusparantamisesta. Sisäministeriö. Kaavoitus- ja rakennusosasto. Tiedotuksia 1/1979.

Eero Kojonen, Alahärmän historia I. Alahärmän kunta 1993.

Saini Heikkuri-Alborzi ja Päivi Niemi, Arvokkaat kulttuurimaisemat Lapuanjokilaaksossa. Vaasan seutukaavaliitto 1994.

Pihapiiri. Rakennusperinne ja sen vaaliminen Pohjanmaalla. Pohjanmaan taidetoimikunta 2000.

Härmänmaan ympäristön tila ja kehittäminen. Riitta Aho. Länsi-Suomen ympäristökeskus. Alueelliset ympäristöjulkaisut 260/2003.

Helena Teräväinen, Lakiaa ja komiaa. Kohti kulttuuriympäristön uusia arvoja Etelä-Pohjanmaalla. Länsi-Suomen ympäristökeskus 2003.
 
kohteeseen sisältyy:  kylä; merkkimieskoti; pihapiiri; silta; talonpoikaistalo; talousrakennus; tie;
ympäristön nykyluonne:  agraarimaisema;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun

Puolitoistafooninkisia pohjalaistaloja Knuuttilan raitin varressa.

Tienhaaran kaksifooninkinen pohjalaistalo Isotalon raitin varressa.

Mattilan museosilta.
 
Kartta: Voltin kylän raittiasutus ja Mattilan silta
 
© Museovirasto 2009