på svenska  paluu etusivulle  tietoa palvelusta  palaute  suurenna   pienennä  
PERUSHAKU
 
valitse kunta
kohteen nimi tai sen osa ?
 
kohteeseen sisältyy
ympäristön nykyluonne
 
KARTTAHAKU
kohteet maakunnittain
Kokkola Keski-Pohjanmaa
Mäntykankaan puutaloalue
Kuvaus
Kokkolan Mäntykankaan puutaloalueen asemakaava heijastelee 1900-luvun alun orgaanisen kaupunkisuunnittelun ja rakentamistapa 1920-luvun yhtenäisen kaupunkikuvan ihanteita.

Vapaamuotoinen katuverkko on kaavoitettu 1909 maaston pitkittäisiä harjumuotoja noudattaen. Neristanin ruutukaava-alueelta tulevat kadut hajautuvat Kustaa Adolfinkadun länsipuolella viuhkamaisesti kohti länttä ja katujen risteyksiin on avattu pienet aukiot kaupunkilaisten kohtauspaikoiksi.

Asuinalueen katukuva on yhtenäinen. Puinen rakennuskanta on pääsoin 1920-luvulta ja puolitoistakerroksiset asuinrakennukset ovat katulinjassa. Katariinantoria ympäröi klassistinen rakennuskanta, kuten arkkitehti Matti Björklundin suunnittelema luterilaisten seurakuntien pappila.

Mäntykankaan itälaidalla on näyttävä julkisten rakennusten sarja. Renlundin puinen kansakoulu vuodelta 1909 on rakennettu Valter ja Ivar Thomén voittaman arkkitehtikilpailun tuloksena. Punatiilinen vesitorni on valmistunut 1920 Selim A. Lindqvistin arkkitehtikilpailussa voittanein suunnitelmin. Ole Gripenbergin piirtämä klassistinen suojeluskuntatalo Vartiolinna vuodelta 1928 on toiminut myöhemmin mm. kaupungintalona ja kaupunginteatterina.

Vehreän kaupunginosan useilla tonteilla kasvaa mäntyjä, samoin kuin niiden mukaan nimensä saaneella Mäntykangas-kadulla. Herman Renlundinkadulle kaupunginosan länsilaitaan on istutettu lehmuksia.

Vanha 1779 perustettu hautausmaa, ns. Katariinan kalmisto, sijaitsee Mäntykankaan eteläosassa, 1800-luvun loppupuolella perustetun Länsipuiston alueella. Tiiliset, valkeaksi rapatut hautaholvit ovat tältä ajalta.
 
Historia
Nykyisen Mäntykankaan alueen puuttomalla mäellä seisoivat 1700- ja 1800-luvulla Kokkolan kaupungin tuulimyllyt. Mäkeä käytettiin myös rangaistuspaikkana. Mäkeä oli ryhdytty raivaamaan pelloksi 1700-luvulla.

Alue kaavoitettiin asuinalueeksi 1909. Taustalla oli Kokkolan kaupungin asukasluvun kasvu 1800-1900-luvun taitteessa. Arkkitehti Lambert Petterssonin laatima kaava noudatti Camillo Sitten kaupunkisuunnitteluideoiden mukaisia kaavoitusperiaatteita ja kaavassa määriteltiin alueen maankäytön lisäksi rakennusvolyymit. Sitteläiselle koulukunnalle oli ominaista kaupunkitilaan kohdistuva taiteellinen kunnianhimo ja vapaamuotoinen, maaperän muodot huomioiva asemakaava, jossa pyrittiin irtautumaan säännöllisestä ruutukaavasta sekä katuverkon ja aukioiden kaavamaisuudesta. Mäntykankaan asemakaava ei toteutunut koko laajuudessaan.

Alueelle kaavoitetut asuinrakennukset olivat yhden perheen taloja, ja alueelle muutti perheitä eri yhteiskuntaluokista. Suunnittelijoina toimivat rakennusmestarit Alvar Åkerman ja Karl Forsström sekä Frans Wiklund.
 
Lisätietoa
Kristina Ahmas, Kokkolan rakennuskulttuuria ja kulttuurimaisemia. Kokkolan kaupunki 1992.

Saini Heikkuri-Alborzi, Pirjo Niemi, Arvokkaat kulttuurimaisemat Keski-Pohjanmaan jokilaaksoissa. Vaasan seutukaavaliitto 1993.

Hillevi Toiviainen, Kokkolan kaupungin historia, IV osa. Vaasa 1994.

Keski-Pohjanmaan arvokkaat maisema- ja kulttuurialueet. Keski-Pohjanmaan liitto, Sigma Konsultit Oy 2001.
 
kohteeseen sisältyy:  hautausmaa; kaava-alue; katutila; kaupungin asuintalo; muinaisjäännös; seurantalo;
ympäristön nykyluonne:  kaupunki;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun

Mäntykankaan puutaloaluetta.

Mäntykankaan vesitorni ja Vartiolinna.

Katariinan kalmisto Mäntykankaan alueella.
 
Kartta: Mäntykankaan puutaloalue
 
© Museovirasto 2009