på svenska  paluu etusivulle  tietoa palvelusta  palaute  suurenna   pienennä  
PERUSHAKU
 
valitse kunta
kohteen nimi tai sen osa ?
 
kohteeseen sisältyy
ympäristön nykyluonne
 
KARTTAHAKU
kohteet maakunnittain
Puumala Ruokolahti Sulkava Taipalsaari
Suvorovin kanavat
 
Kuvaus
Suvorovin sotakanavat ovat ensimmäinen yhtenäinen, loppuunsaatettu kanavoimistyö maassamme.

Kenraali Suvorovin johdolla Saimaalle rakennetut neljä avokanavaa olivat osa Venäjän länsirajan puolustamiseksi suunniteltua linnoitusketjua.

Kutvele (nyk. Taipalsaaren ja Ruokolahden kuntien rajalla), Käyhkää (nyk. Ruokolahden kunnassa), Kukonharju (nyk. Ruokolahden ja Puumalan kuntien rajalla) sekä Telataipaleen kanava (nyk. Sulkavan kunnassa) mahdollistivat Venäjän Saimaan laivaston purjehdusväylän Savonlinnan Olavinlinnasta Lappeenrantaan.

Parhaiten historiallisen luonteensa säilyttänyt Kukonharjun kanava on noin 800 metriä pitkä. Kanavarakenteet ja niihin liittyneet hirsiset aallonmurtajat ovat säilyneet hyvin ja ne kertovat 1790-luvun rakennustekniikasta. Kanavan varrelle muodostui aikoinaan yhdyskunta, jossa eli upseeristoa, sotilaita, kaupustelijoita ja siviiliväkeä. Kukonharjulla oli myös kirkko ja hautausmaa. Kanavalla olleista rakennuksista on havaittavissa kivijalkoja, lattiarakenteita, uuneja, kuoppia ja painanteita. Kanavien sotilaallisesta käytöstä kertova rakennus on säilynyt Käyhkään kanavalla. Käyhkään Hovin päärakennus toimi aikoinaan tullivartioasemana ja toimii nykyisin virkistyskäytössä.
 
Historia
Turun rauhaan 1743 päättyneessä nk. hattujen sodassa Ruotsi menetti Venäjälle alueita Itä-Suomessa. Venäläiset eivät kuitenkaan saaneet vesiyhteyttä Lappeenrannan ja Savonlinnan välille, koska keskeisellä paikalla Saimaata sijaitseva Puumalan salmi jäi Ruotsin haltuun.

Ruotsin ja Venäjän välinen ns. Kustaan sota päättyi Värälän rauhaan 1790 ilman että Kustaa III olisi kyennyt valtaamaan takaisin jo aiemmin Venäjälle menetettyjä osia Suomesta. Sodan seurauksena Venäjän Katariina II määräsi, että pääkaupunki Pietari oli suojattava kolmiportaisella linnoitusvyöhykkeellä.

Linnoitusvyöhyke rakennettiin 1791-1792 kenraali Aleksandr Suvorovin (1730-1800) johdolla. Uusina uloimman puolustusvyöhykkeen linnoituksina rakennettiin nykyisen Kotkan kaupungin paikalle Ruotsinsalmen merilinnoitus, sen pohjoispuolelle Kyminlinna, Utti Valkealaan, Savitaipaleen seudulle Järvitaipaleen ja Kärnäkosken laivastotukikohdat sekä Anjalankoskelle Liikkala.

Saimaan laivaston tarpeisiin rakennettiin Telataipaleen, Kukonharjun, Käyhkään ja Kutveleen kanavat. Kanavointitöitä tehtiin 1790-luvulla myös Savitaipaleen Solkeissa Kärnäkosken ja Suur-Saimaan yhteyden parantamiseksi, mutta Korholansalmen ja Taipalsaaren Vilsaaren alueen työt jäivät keskeneräisiksi.

Kenraali Suvorovin johdolla toteutetut kanavat rakennettiin 1792-1798 ja niiden tarkoituksena oli sekä auttaa Venäjän laivaston tukikohtien, Savonlinnan ja Lappeenrannan, välistä huoltoliikennettä että parantaa välittömästi kanavareitin läheisyydessä olevan Ruotsin vastaisen rajan valvontaa. Kunkin kanavan yhteydessä oli sotilasvartio jota varten oli rakennettu kasarmeja, muona- ja asevarikkoja, saunoja ja muita talousrakennuksia. Myös paikallinen suomalaisväestö käytti kanavareittiä kauppamatkoillaan. Kanavien sotilaallinen merkitys väheni Suomen Venäjään liittämisen jälkeen. Kanavien merkitys paikallisina ihmisten ja tavaroiden liikenneväylinä säilyi kuitenkin merkittävänä.

Suvorovin kanavien säilymisen turvaava restaurointihanke käynnistyi keväällä 2003.
 
Lisätietoa
Etelä-Savon rakennusperintö. Kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet. Etelä-Savon seutukaavaliiton julkaisu 114. Mikkeli 1984.

Etelä-Karjalan rakennuskulttuuri. Etelä-Karjalan seutukaavaliiton julkaisu 4-87. 1987.

Vastassa Ruotsi. Kaakkois-Suomen linnoitukset. Museovirasto 1990.

Turkka Myllykylä, Suomen kanavien historia. Keuruu 1991.

Arvokkaat maisema-alueet. Maisema-aluetyöryhmän mietintö II. Mietintö 66/1992. Ympäristöministeriö. Ympäristönsuojeluosasto. Helsinki 1993.

Joachim Mickwitz ja Jyrki Paaskoski, Itärajan vartijat, 1700-luku. Schildts 2005.
Etelä-Karjalan maisema- ja kulttuuriselvitys. Etelä-Karjalan liitto 2006.
 
kohteeseen sisältyy:  kanava; muinaisjäännös;
ympäristön nykyluonne:  kulttuurimaisema;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun

Kukonharjun kanava Ruokolahden ja Puumalan rajalla.

Kutveleen kanava Ruokolahden ja Taipalsaaren kunnanrajalla.

Käyhkään kanava Ruokolahdella.
 
Kartta: Suvorovin kanavat, Puumala Kukonharju
Kartta: Suvorovin kanavat, Ruokolahti Kutvele
Kartta: Suvorovin kanavat, Ruokolahti Käyhkääi
Kartta: Suvorovin kanavat, Ruokolahti Kukonharju
Kartta: Suvorovin kanavat, Sulkava Telataipalei
Kartta: Suvorovin kanavat, Taipalsaari Kutveleen kanava
 
© Museovirasto 2009