 |
|
KARTTAHAKU |
|
| Vaasa | Pohjanmaa | |
Vaasan keskuspuistikot ja palokadut |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Vaasan keskuspuistikot ja palokadut | ||
| Kuvaus | ||
| Vaasan viisi keskuspuistikkoa ovat kaupungin halki kulkevia risteäviä esplanadeja, joiden välisillä aukioilla on julkisia arvorakennuksia puistoympäristössä ja kadunpääterakennuksina. Kaupungin kortteleita halkovat kapeat palokadut. Keskuspuistikot ja palokadut periytyvät lääninarkkitehti C.A. Setterbergin 1855 Vaasan asemakaavasta, joka on taitekohta maamme 1800-luvun puukaupunkien suunnittelussa ja hyvin säilynyt runko nykyiselle Vaasalle.
Vaasan leveillä esplanadeilla eli puistikoilla puurivit ovat katujen välissä. Kauppa- ja Kirkkopuistikko kulkevat pohjois-eteläsuunnassa ja Hovioikeuden-, Vaasan- ja Korsholmanpuistikko leikkaavat ne itä-länsisuunnassa. Hovioikeuden- ja Vaasanpuistikkojen välisiä julkisia 1800-luvun puolivälin jälkeen rakennettuja arvorakennuksia ovat punatiilinen uusgotiikkaa edustava luterilainen kirkko, kaupungintalo ja uusrenessanssipiirteinen entinen raatihuone. Palokadut ovat osa Setterbergin asemakaavan palontorjuntakeinoja yhdessä puistikoiden ja muiden viheralueiden kanssa. Palokadut jakavat kortteleita etelä-pohjoissuunnassa samansuuntaisesti. Ne ovat säilyneet monin paikoin toimivana osana kaupunkirakennetta. |
||
| Historia | ||
| Vaasan kaupunki siirrettiin nykyiselle paikalleen sisempänä mantereella sijainneen vanhan Vaasan tuhouduttua tulipalossa 1852. Asemakaava uutta kaupunkia varten hyväksyttiin 1855. Sen piirsi Vaasan lääninarkkitehti Carl Axel Setterberg. Ruotsalaissyntyisen arkkitehdin keskeinen elämäntyö liittyi Vaasan jälleenrakentamiseen. Uusi Vaasa, tuolloin Nikolainkaupunki, oli Setterbergin luomus samaan tapaan kuin pääkaupunki Helsinki oli C.L. Engelin.
Setterbergin kaava irtautui Turun 1828 asemakaavassa luoduista yleisesti käytössä olleista periaatteista, jotka vielä 1856 kirjattiin kaupunkien yleiseen rakennusjärjestykseen. Setterberg halusi tiivistää empiren asemakaavojen väljyyttä, joka aiheutui suurista kortteleista ja tonteista, leveistä kaduista, matalasta rakentamisesta ja leveähköistä palokujista. Setterberg laati Vaasalle tiiviimmän kaupunkirakenteen, jossa pääkatujen varsille tuli kaksikerroksisia kivitaloja, kapeammille sivukaduille kaksikerroksisia puutaloja. Kortteleita halkovat palokujat tehtiin kapeiksi. Risteävistä esplanadeista kahden (Hovioikeuden- ja Vaasanpuistikon) väliin hän loi aukioiden sarjan ja sijoitti sinne vapaasti puistoympäristössä seisovat julkiset rakennukset. Ranta-alueelle tuli vapaamuotoinen puisto, jonne sijoitettiin monumentaaliset kahden esplanadin pääterakennukset. Nämä piirteet olivat Suomessa tiiviin ja modernin kaupungin elementtejä. Esplanadeille istutettiin lehtipuita, ensimmäiset koivut Kirkkopuistikolle ja Kauppapuistikolle 1859. Myös lehmuksia, vaahteroita ja jalavia istutettiin. Puurivistöjen väliin tuli jättää aukko palokujia varten 1856 vahvistetun kaupungin rakennusjärjestyksen mukaan. Puistokatujen jäsentämiä 1850-luvun kaavoja piirsi myös arkkitehti G.Th. Chiewitz Uusikaupunkiin ja Maarianhaminaan. Kirkkopuistoon rakennettiin Vaasan kaupunkiseurakunnan punatiilinen kirkko. Tyyliltään uusgotiikkaa edustava pitkäkirkko rakennettiin vaiheittain 1859 ja 1862-1867 Setterbergin johdolla. Viereinen raatihuone rakennettiin Intendentinkonttorissa laadituin suunnitelmin 1860-1864. Se muutettiin myöhemmin lyseoksi ja korotettiin kolmikerroksiseksi. Kirkon toisella puolella oleva kaupungintalo rakennettiin 1878-83 suunnittelijana M. Isaeus. |
||
| Lisätietoa | ||
| Arne Appelgren, Vaasa - vanha ja uusi kaupunki. Turku 1949.
Henrik Lilius, Kaupunkirakennustaide autonomian alusta 1800-luvun jälkipuoliskolle ja Kaupunkirakennustaide 1800-luvun jälkipuoliskolla. ARS Suomen taide 3-4. Keuruu 1989. Maunu Häyrynen, Kaupunkipuisto 1800-luvulla. ARS Suomen taide 4. Keuruu 1989. "Jos emme omistaisi mitään" Pohjanmaan museon 100-vuotisjuhlavuoteen liittyviä tekstejä. Pohjanmaan museon julkaisuja 18. Vaasa 1998. Puistoja Vaasassa ja Uumajassa. Merenkurkun neuvosto. Vaasa 2004. Eila Piispala, Vihreä Vaasa. Puistikot ja puutarhat Setterbergin uudessa kaupungissa. Vaasan historia IV. Vaasa 2007. |
||
| kohteeseen sisältyy: kaava-alue; kaupungintalo; kirkko; koulu; puisto; raatihuone; | ||
| ympäristön nykyluonne: kaupunki; | ||
Kirkkopuistikko ja Vaasan kirkko. Hannu Vallas 2003. |
Vaasan kaupungintalo Senaatinkadun varrella. Taustalla vesitorni. Timo-Pekka Heima 2007. |
Vaasanpuistikkoa. Timo-Pekka Heima 2007. |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
PERUSHAKU