 |
|
KARTTAHAKU |
|
| Vaasa | Pohjanmaa | |
Palosaaren satama-, telakka- ja tehdasalue |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Palosaaren satama-, telakka- ja tehdasalue | ||
| Kuvaus | ||
| Palosaaren satama-, telakka- ja tehdasalue punatiilisine rakennuksineen muodostaa keskeisen osan Vaasan merellistä kaupunkisiluettia. Sundin rannan jo 1700-luvun lopulta alkanut satama-, merenkulku- ja laivanrakennusperinne yhdistyy Vaasan palon jälkeiseen varhaiseen teollisuushistoriaan.
Vaasan palon jälkeen uuteen kaupunkiin perustetun ensimmäisen teollisuuslaitoksen, Vaasan Puuvillatehtaan alue on rakennuskannaltaan yhtenäinen ja kaupunkikuvallisesti merkittävä. Palosaaren puuvillatehtaan punatiilinen, lääninarkkitehti C.A. Setterbergin suunnittelema kutomorakennus on vuodelta 1859. Rakennusta on myöhemmin korotettu ja laajennettu, mutta se on säilyttänyt yhä alkuperäiset piirteensä vaikka käyttö on muuttunut. Tehdasalueen poikki kulkevan, lehtipuilla istutetun kujan varrella ovat vanhat kaksikerroksiset työväenkasarmit vuodelta 1870 ja kadun päätteenä konttorirakennus vuodelta 1924. Näiden lisäksi tehdasalueella on kaksi muuta työväenkasarmia 1850-luvulta sekä sahakattoinen kutomorakennus 1890-luvulta. Osa puuvillatehtaan rakennuksista kuuluu Vaasan korkeakoulualueeseen, jossa uutta rakennuskantaa ovat yliopiston päärakennus ja tiedekirjasto. Palosaaren salmen pohjoispäässä ovat Palosaaren luotsiaseman hirsirakennus vuodelta 1900 sekä satama-alueelle syntynyttä metalli- ja konepajatoimintaa edustava Rahkola Oy, jonka rakennuksista vanhimpia ovat tehdas- ja varastorakennukset 1890-luvulta. Osa rakennuksista on 1930-1950-luvulta. Palosaaren ja Mansikkasaaren välisen Sundin salmen rannassa on kahdeksan vanhaa makasiinia muistona ajasta, jolloin Vaasan ulkosatama sijaitsi siellä. Laivanvarustaja Wolffin makasiineissa toimii Vaasan Merimuseo. Mansikkasaaren telakka-alue kertoo alueen satama- ja laivanrakennushistoriasta. Saaressa on laivaveistämö 1900-luvun alusta sekä telakkatoimintaan liittyviä rakennuksia ja erilaisia rakenteita. Osin kolmikerroksinen tiilinen tehdas on Wärtsilän tuotantorakennus vuodelta 1942, jota on laajennettu 1960-luvulla. Tiilinen muuntaja on vuodelta 1942. Itärannalla on hirsinen makasiini 1800-luvun lopulta. |
||
| Historia | ||
| Vaasan kauppiaiden ongelmana oli 1700-luvulla Hästholmenin sataman mataluus ja huonot satamaolot, joten kauppiaat perustivat kookkaillekin laivoille sopivan ulkosataman Palosaaren ja Mansikkasaaren väliseen salmeen. Mansikkasaari vuokrattiin Gerbyn kylän Bussin talolta 1785, ja Palosaari saatiin Munsmon kylästä 1789.
Vaasasta tuli merkittävä satamakaupunki. Palosaareen perustettiin purkaus- ja lastauspaikka, johon tuli kaupungille 1789 myönnetyn luvan perusteella rakentaa tullihuoneet ja makasiinit. Jo 1790-luvun alussa satamassa oli neljä makasiinia ja terva-aittoja. Palosaaren pakka- ja vaakahuone valmistui 1804. Mansikkasaaressa sijaitsi laivanvarustaja C.G. Wolffin laivatelakka. Taklaustyöpaja valmistui 1840-luvulla. Palosaareen Wolff rakennutti kivilaiturin ja kaksi hirsimakasiinia. Palosaaren sataman toiminta kasvoi 1900-luvun alkuun saakka, vaikka jo 1886 satama päätettiin sijoittaa Vaskiluotoon. Vaasan sisäsataman laajennus valmistui 1878, ja matkustaja- ja kauppaliikenne siirtyi Palosaaresta sinne sekä Vaskiluodon 1892 valmistuneeseen satamaan. Tämän jälkeen Palosaaressa jatkui telakka-, korjaus ja huoltotoiminta. Vaasan Höyrymyllyn perustajan tehtailija A.A. Levónin toimesta Palosaareen perustettiin Vaasan Puuvillatehdas 1856. Puuvillatehtaan toiminta päättyi 1979, jonka jälkeen suuri osa tehdasyhteisön rakennuksista on siirtynyt korkeakoulujen käyttöön. Niitä varten alueelle on rakennettu uusia rakennuksia, kuten Vaasan yliopiston päärakennus, jonka suunnittelivat Käpy ja Simo Paavilainen. |
||
| Lisätietoa | ||
| Arne Appelgren, Vaasa, vanha ja uusi kaupunki. Turku 1949.
Victor Hoving, Vaasa 1852-1952. Helsinki 1956. Armas Luukko, Vaasan historia II. Vaasan kaupunki. Vaasa 1979. Kaarlo Viljanen, Hannu Vuolteenaho, Vaasan kaupungin rakennusperinneselvitys. Vaasan kaupunkisuunnitteluvirasto. Vaasa 1986. Vaasan Puuvilla Oy:n rakennushistoriallinen selvitys. Vaasan kaupunkisuunnitteluvirasto, asemakaavaosasto. (Moniste). 1987. Jukka Peltonen, Vaasalaisia teollisuusrakennuksia I. Pohjanmaan museo. Raportteja 1. Vaasa 1988. Susanne Öst, Industribyggnader i Vasa II. Österbottens museum. Raporter 2. Vasa 1992. Kaj Höglund, Vaasan XVII:n kaupunginosan, Palosaaren salmen ja Mansikkasaaren rakennusinventoinnin täydennys 1998. (Kopio Museovirasto). Pohjanmaan museo 1998. Holger Wester, Kasvun ainekset. Vaasan historia IV. Vaasan kaupunki. Vaasa 2006. Peter Ehrström, Från bomull till kunskapsindustri - en lokalitets- och restruktureringsundersökning av stadsdelen Brändö, Vasa. 2010. |
||
| kohteeseen sisältyy: luotsiasema; museo; muu teollisuusrakennus; satama; | ||
| ympäristön nykyluonne: kaupunki; | ||
Vaasan puuvillatehdas. Hannu Vallas 2003. |
Vaasan puuvillatehdas Palosaaren rannassa. Tuija Mikkonen 2007. |
Sundin satamaympäristöä Palo- ja Mansikkasaaressa. Tuija Mikkonen 2007. |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
PERUSHAKU